Etsitään uutta asuntoa (s. 82)
Sivulla on neljä asuntoilmoitusta, joita opiskelijat tutkivat pareittain ja joihin liittyviin kysymyksiin he vastaavat. Opiskelijat työskentelevät ensin hetken pareittain, minkä jälkeen asuntoilmoitukset ja niihin liittyvät kysymykset käydään yhdessä läpi opettajan kanssa.
Sen jälkeen opiskelijat harjoittelevat ilmoituksiin reagoimista pohtimalla ensin pareittain ja sitten opettajan kanssa seuraavia tilanteita:
– Jos opiskelija päättää mennä asuntoesittelyyn, miten siellä toimitaan? Miten esittäydytään? Miten kysellään lisätietoja? Miten annetaan omat yhteystiedot?
– Jos opiskelija kiinnostuu ilmoituksessa olevasta asunnosta, miten hän ottaa yhteyttä puhelimitse vuokranantajaan tai myyjään? Miten asia esitetään selkeästi ja kohteliaasti? Mitä fraaseja opiskelija tarvitsee tilanteessa?
– Jos opiskelija päättää ottaa yhteyttä sähköpostitse myyjään, miten kirjoitetaan asianmukainen ja kohtelias sähköposti? Miten sähköposti aloitetaan? Miten asia esitetään? Miten se päätetään kohteliaasti?
Kahta ensimmäistä tilannetta pohditaan yhdessä ja harjoitellaan luokassa. Opettaja voi kirjoittaa tarvittavaa sanastoa ja hyödyllisiä fraaseja näkyviin. Kolmas tilanne on kirjallinen. Sitäkin pohditaan ensin yhdessä, minkä jälkeen yhteistoimin kirjoitetaan sähköposti. Opiskelijat voivat ehdottaa tapoja ilmaista asia ja opettaja kirjoittaa esiin tulevat vaihtoehdot taululle kieliopillisesti oikeissa muodoissa. Sen jälkeen kukin opiskelija voi kirjoittaa sähköpostin.
Vuokra-asunnon hakeminen (s. 82)
Tämä on informatiivinen kulttuurilaatikko, jonka teksti on varmasti melko haastava opiskelijoile. Heille kannattaa korostaa, että tärkeintä on ymmärtää avainkohdat ja pääasiat tekstistä, jokaista sanaa ei tarvitse osata eikä ymmärtää. Kannattaa myös mainita opiskelijoille, että kyseessä on autenttinen teksti, jota ei ole muokattu – on siis hienoa, jos he löytävät siitä pääasiat ja pääideat!
Tekstiä voidaan lähestyä siten, että opiskelijat lukevat sen ensin pareittain ja pysähtyvät jokaisen lauseen jälkeen miettimään, mikä lauseen ajatus on. Mitkä sanat ovat vieraita? Mikä lauseen viesti on? Opiskelijat merkitsevät samalla kohdat ja sanat, joita he eivät ymmärrä.
Ennen kuin teksti luetaan yhdessä läpi, opettaja voi pyytää vielä pareja pohtimaan, mitä seuraavat ilmaukset tarkoittavat:
– haetaan sähköisesti
– käyttää sähköistä asiointipalvelua
– verkkopankkitunnukset
– hakemus on vastaanotettu
– olet vuokra-asuntojonossa
– päivittää hakemustasi
Kun parit ovat pohtineet ilmausten merkitystä, ne käydään yhdessä läpi. Seuraavaksi teksti luetaan yhdessä läpi opettajan kanssa. Jälleen pysähdytään jokaisen lauseen jälkeen miettimään, mitä lause tarkoittaa.
Tekstin lukemisen jälkeen keskustellaan siitä, miten opiskelijat ovat hakeneet ja saaneet vuorka-asunnon Suomessa. Entä miten vuokra-asuntoa haetaan heidän lähtömaassaan?
Vuokrahakemus (s. 83)
Tämä vuokrahakemuskaavake on pyritty tekemään mahdollisimman autenttiseksi. Se vastaa pitkälti kaupungin vuokra-asuntohakemusta. Erilaisia vuokra-asuntohakemusten malleja tai sähköisiä vuokra-asuntohakemuksia löytyy internetistä.
Ajatuksena on, että kukin opiskelija ensin itse pohtii, miten täyttäisi kaavakkeen. Sen jälkeen kaavaketta ja sen täyttöä käydään käpi yhdessä opettajan kanssa.
Vuokrasopimuksen allekirjoitus (s. 84)
Tämä lukuteksti jatkaa vuokrateeman parissa. Ennen tekstin lukemista opiskelijat pohtivat pareittain, mitä sivun 84 sanastolaatikossa olevat sanat tarkoittavat. Ne käydään sitten läpi opettajan kanssa ennen kuin siirrytään varsinaisen tekstin pariin.
Opiskelijat lukevat ensin tekstin pareittain. Samalla he merkitsevät kohdat, joita eivät ymmärrä tai jotka heistä ovat haastavia. Kun nämä hankalat ja epäselvät kohdat on selvitetty opettajan kanssa, opiskelijat lukevat tekstin uudelleen pareittain. Sitten he harjoittelevat pareittain kertomaan tekstistä omin sanoin. Apunaan he käyttävät sanoja ja ilmauksia, jotka on listattu sivun 84 alalaitaan. Kun parit ovat harjoitelleet tekstistä kertomista, siitä kerrotaan vielä omin sanoin koko ryhmän ja opettajan kanssa. Lopuksi teksti kuunnellaan puhekielisinä ja tarkkaillaan puhe- ja kirjakielen eroja.
Minun kotini (s. 85)
Tämän luvun informatiivisten tekstien jälkeen vuorossa on vuorovaikutuksellisempaa ja toiminnallisempaa oppimista, kun opiskelijat saavat kerrata kotiin liittyvää sanastoa ja kertoa sekä omasta todellisesta kodistaan että unelmakodistaan.
Ensin opiskelijat miettivät pareittain, mitä sivun 85 sanastolaatikossa olevat sanat tarkoittavat. Sen jälkeen sanastoa käydään vielä koko ryhmän kanssa läpi siten, että yksi opiskelija valitsee sanastolaatikosta sanan, jonka selittää toisille. Toiset arvaavat, mikä sana on kyseessä.
Seuraavaksi opiskelijat saavat kertoa omasta kodistaan. Apuna on listattu kysymyksiä sivulle 85. Opiskelijat voivat ensin harjoitella ja miettiä pareittain, mutta ajatuksena on, että kukin kertoisi omasta kodistaan koko ryhmälle. Jos on mahdollista, tämä olisi myös hyvä hetki, että opiskelijat toisivat kuvia kotoaan tai heille tärkeitä esineitä, joista he voisivat kertoa ryhmälle.
Unelmakotini (s. 85)
Opiskelijat tutkivat huonekaluliikkeen kuvastoa tai esimerkiksi jonkin huonekaluliikkeen verkkokauppaa. Nyt on lupa haaveilla: opiskelija saa kirjoittaa ostoslistan ja kertoa, mitä ostaisi kotiinsa, jos hänellä olisi paljon rahaa.
Tehtävän tarkoitus on kerrata, kartuttaa ja aktivoida asumissanastoa. Tehtävä toimii myös johdantona konditionaaliin:
Jos minulla olisi rahaa (vaan kun ei ole)... Jos minä olisin miljonääri (mutta kun en ole), ostaisin…
Minä ostaisin… (s. 85)
Kielioppilaatikossa on esitetty konditionaalin muodostus. Opiskelijoille riittää tässä vaiheessa se, että he tunnistavat isi-muodon merkityksen ja osaavat käyttää sitä tyypillisimmissä ilmauksissa fraasinomaisesti.
Kun sivun 85 Unelmakotini-tehtävä on tehty sekä tutustuttu konditionaalin muotoihin ja sen merkitykseen (irreaaliseen tilanteeseen), opettaja neuvoo kielioppilaatikon avulla konditionaalin kaavan (konditionaalin muodostetaan aina verbin he-muodosta poistamalla vat-pääte ja lisäämällä isi- ja persoonapäätteet).
Aiheeseen voidaan vielä syventyä enemmän opettajan oppaan lisätehtävien avulla.
Kaupunkiyksiö (s. 86)
Tämä tehtävä on tarkoitettu suullisesti tehtäväksi. Ajatuksena on, että opiskelijat työskentelevät pareittain ja vielä kertaavat ja muistelevat yhdessä kodin sisätiloihin liittyvää sanastoa.
Kodin eri huoneita ja huonekaluja (s. 86–87)
Opiskelijat jatkavat aiheen parissa työskentelyä tämän tehtävän kanssa. He miettivät yhdessä, mitä huonekaluja on tai voi olla olohuoneessa, keittiössä, makuuhuoneessa ja kylpyhuoneessa. Tehtävä on tarkoitettu tehtäväksi suullisesti, mutta sanasto voidaan koota vielä yhdessä taululle ja vihkoihin kirjoitettuna.
Sivulla 87 käsitellään vielä aihetta lukemalla. Opiskelijat lukevat pareittain tekstit ja katsovat, mihin kuvaan mikäkin teksti liittyy. Tekstien sanaston pitäisi olla jo melko tuttua opiskelijoille, mutta lukiessaan he voivat kuitenkin merkata epäselvät kohdat, jotka selvitetään yhdessä opettajan kanssa.
