Kellonajat arkikielessä (s. 52)
Monet muualta muuttaneet kokevat hankalaksi ymmärtää puhekielellä ilmaistut kellonajat. Sen vuoksi tämän luvun aloittaa harjoitus, jonka opiskelijat kuuntelevat ja jonka lauseita he vertaavat kuulemaansa (esimerkiksi kirjoitettu lause “menen syömään kello 13.00" on luettuna puhekielellä “meen syömään yheltä”.). Kuunneltuaan ja tehtyään tehtävän opiskelijat käyvät kellonaikojen eri ilmaukset läpi opettajan kanssa, esim. klo 6.00/klo 18.00 = kuudelta.
Tämän jälkeen opiskelijat harjoittelevat suullisesti kellonaikoja kertoessaan omasta päivästään. Sivun alalaidan kysy ja vastaa -tehtävässä on annettu lauseiden alut valmiiksi, jolloin opiskelijan tarvitsee keskittyä vain kellonajan ilmaukseen. Samalla hän saa malliksi oikean verbimuodon lauseen aloitukseen. Tehtävä tehdään suullisesti pareittain.
Luvun lisätehtävien avulla kellonaikoja voi kerrata ja harjoitella lisää.
Katso sarjakuvaa ja keskustele (s. 53)
Opiskelijat lukevat sivulla olevat kysymykset ja etsivät vastauksia kellonaikoja ilmentävästä kuvasarjasta. Kun kuvasarjan kuvat on käytetty, mietitään, mihin kysymyksiin ei löytynyt vastauksia. Näihin kysymyksiin pohditaan sopivia kellonaikoja yhdessä keskustellen.
Riitan päivä (s. 54–55)
Teksti käsitellään kolmessa osassa siten, että ensin se kuunnellaan ja luetaan ja sitten vastataan sitä koskeviin sisältökysymyksiin. Opiskelijat voivat ensin työskennellä pareittain, minkä jälkeen teksti, sen sisältö ja haastavat tai epäselvät kohdat käydään yhdessä läpi opettajan johdolla.
Sen jälkeen teksti kuunnellaan ja luetaan uudelleen, ja opiskelijat vertaavat sitä omaan päiväänsä kertomalla pareittain toisilleen, mikä heidän päivässään on samanlaista ja mikä erilaista kuin Riitan päivässä.
Missä? Mistä? Mihin? (s. 55)
Sivulla 55 on kielioppilaatikko sijamuodoista. Aihetta voi käydä läpi Riitan päivä -tekstin avulla, jonka yhteydessä harjoitellaan tunnistamaan paikallissijoja.
Opiskelijat etsivät ja merkitsevät pareittain tekstistä sanat, jotka vastaavat kysymyksiin:
Missä on? ⇒ Sanat merkitään vihreällä tekstiin.
Mistä tulee? ⇒ Sanat merkitään punaisella tekstiin.
Mihin menee? ⇒ Sanat merkitään sinisellä tekstiin.
Sanat kerätään taululle näkyviin kolmeksi listaksi (missä, mistä, mihin) ja tarkastellaan yhdessä, mitä yhteistä muodoilla on. Minkälaiset päätteet vastaavat kysymykseen “missä”? Entä “mistä” ja “mihin”?
Tämän luvun lisätehtävissä on sijamuotojen harjoittelua.
Auki vai kiinni (s. 56–57)
Sivun 56 alussa kerrataan tyypilliset tavat ilmaista aukioloaikoja. Parit kertaavat ja pohtivat tehtävää yhdessä, ja sitten se tarkastetaan opettajan johdolla. Tehtävä on johdantoa ja kertausta seuraavaan, jossa opiskelijat etsivät autenttisen mainoksen, jota tarkastelevat pareittain. Apuna käytetään sivun alalaidassa olevia kysymyksiä.
Myös seuraavalla sivulla 57 jatketaan mainosten parissa. Mitä enemmän mainoksia tuodaan tarkasteltavaksi, sitä parempi. Ensin opiskelijat työskentelevät pareittain kysymysten avulla, sitten mainokset käydään läpi opettajan johdolla koko ryhmän kanssa.
Aukioloaikoihin ja päiväyksiin liittyvät myös kuukaudet, jotka on lueteltu sivulla 57. Tässä kohden kannattaa tuoda esiin se, että kuukaudet merkitään ja myös sanotaan usein numeroina (esim. 6.7. sanotaan toisinaan “kuudes seitsemättä”, ei välttämättä “heinäkuuta”), mikä on tärkeä tietää arkikielisen puheen ymmärtämisen kannalta. Sivulla 58 jatketaan vielä kuukausien harjoittelua kysymysten avulla. Kysymykset on tarkoitettu suullisesti tehtäväksi pareittain tai pienissä ryhmissä ja sen jälkeen läpikäytäväksi opettajan johdolla.
Päiväys ja päivämäärä (s. 58–59)
Järjestysluvut on hyvä opetella tai ymmärtää ainakin luvut 1.–31., sillä niitä käytetään päiväyksissä. Sivulla 58 on lueteltu kirjoitettuna järjestysluvut ja seuraavalla sivulla on niihin liittyvä tehtävä, jossa opettajan johdolla luetaan laatikossa olevat päiväykset ääneen. Sivulla myös kysymyksiä, joihin vastataan päiväyksillä. Sivun alalaidassa on myös kuuntelutehtävä päiväyksiin liittyen.
