Käydään kirpputorilla (s. 92)
Ensin opiskelijat keskustelevat yhdessä opettajan kanssa kokemuksistaan kirpputoreilla sekä siitä, mikä on kirpputori. Sivun 92 alussa on kysymyksiä keskustelua varten. Lisäksi opiskelijat voivat kertoa, onko heidän lähtömaassaan kirpputoreja ja millaisia ne ovat. Opettaja kirjoittaa näkyviin sanastoa ja ilmauksia. Hyvä keskustelunaihe on sekin, minkälaiset ihmiset käyvät kirpputoreilla. Suomessa kirpputoreista on tullut muotia ja monille tapa elää; ne eivät ole ainoastaan rahapulasta kärsiville.
Sivulla 92 on myös teksti Tinkiminen kannattaa. Sen ajatuksena on näyttää yksi kielellinen malli kirpputoreilla tinkimiseen. Opiskelijat lukevat tekstin ja kuuntelevat sitten sen puhekielisen version. Sen jälkeen he voivat harjoitella tinkimistä ryhmissä tai pareittain. Kukin opiskelija voi olla kirpputorin myyjä ja hän voi kirjoittaa tai piirtää paperille 3–5 tuotetta ja hinnan niille. Osa opiskelijoista on kirpputorin asiakkaita ja he kiertelevät “ostamassa ja tinkimissä". Tässä yhteydessä kannattaa myös mainita, että kaupoissa ei juurikaan ole tapana tinkiä Suomessa.
Kirpputoreja kotikaupungissa ja verkossa (s. 93)
Opiskelijat tutustuvat oman kotikaupunkinsa sekä internetin kirpputoritarjontaan. Sivun ensimmäinen tehtävä on ottaa selvää oman kotikaupungin kirpputoreista. Opiskelijat saattavat jo tietääkin jonkun kirpputorin kotikaupungissaan, ja heille voi antaa kotitehtäväksi käydä kirpputorilla ja selvittää sitä koskevat vastaukset sivun ensimmäisen tehtävän (Kotikaupunkini kirpputori) kysymyksiin. Kotitehtävänä tai yhdessä kurssilla voidaan myös selvittää kotikaupungin kirpputoritarjontaa hakemalla tietoa internetistä.
Sivun toisen tehtävän tarkoituksena on tutustua verkkokirpputoreihin. Verkosta löytyy useampikin kirpputoreja, mutta tunnetuimmat lienevät Tori.fi ja Huuto.net. Myös Facebook-kirpputoreihin voi tutustua tämän tehtävän yhteydessä.
Ajatuksena on, että kukin opiskelija etsii jonkun itseään kiinnostavan tuotteen ja vastaa sen osalta tehtävän kysymyksiin. Tehtävän seuraava osa on harjoitella, miten myyjään otetaan yhteyttä. Harjoitus on ohjeistettu kirjassa siten, että ensin se tehdään suullisesti, sitten dialogi tai ainakin sen tärkeimmät fraasit kirjoitetaan ylös. Samalla tavoin kannattaa harjoitella myös sitä, miten ostaja ottaisi yhteyttä tekstiviestillä tai sähköpostilla myyjään. Miten viesti aloitetaan? Miten asia esitetään? Miten kysytään lisätietoja? Miten sovitaan noutamisesta ja maksusta? Miten viesti päätetään kohteliaasti?
Ruokakaupassa (s. 94)
Opiskelijat lukevat Lähikaupassa-tekstin pareittain. Teksti on melko pitkä, mutta sen sanaston pitäisi olla pääosin tuttua ja arkipäivästä. Kun opiskelijat ovat lukeneet tekstin, he vertaavat sitä kuvaan ja kertovat, mitkä asiat on kuvassa eri tavalla kuin tekstissä. Tämän jälkeen teksti käydään läpi vielä opettajan kanssa ja selvitetään hankalat kohdat. Lopuksi kuunnellaan teksti puhekielisenä ja tarkastellaan puhe- ja kirjakielen eroja.
Sivulla 95 jatketaan vielä tekstin käsittelemistä sanastoharjoituksen avulla. Sivun ylälaidassa on sanastolaatikko, johon on poimittu tekstin avainsanoja. Opiskelijat harjoittelevat ensin pareittain selittämään, mitä sanat tarkoittavat. Sen jälkeen kukin opiskelija valitsee yhden sanan ja selittää sen toisille. Toiset arvaavat, mikä sana on kyseessä.
Seuraavaksi opiskelijat kyselevät toisiltaan kaupassakäyntitottumuksista. Sivulla on kysymyksiä, joista opiskelijat keskustelevat ensin pareittain ja sitten koko ryhmän kanssa.
Sivun viimeinen tehtävä sopii kotitehtäväksi. Opiskelija käy omassa lähikaupassaan ja havainnoi sekä valmistautuu kertomaan, mitä siellä on. Kirjan sivulla on apuna siihen kysymyksiä. Seuraavalla tunnilla kukin opiskelija saa kertoa lähikaupastaan.