Minä asun Suomessa (s. 8)
Sivun aiheeseen opettaja voi johdatella opiskelijat suullisesti ilman kirjaa siten, että hän itse esittäytyy kertomalla ainakin nimensä, mistä on kotoisin ja missä asuu. Tämän jälkeen kukin opiskelija kertoo itsestään samat tiedot.
Kun tätä on harjoiteltu, opiskelijat voivat tehdä sivun ensimmäisen tehtävän, johon he kirjoittavat nämä tiedot itsestään. Tässä opettaja voi nostaa esille merkityseron muodoilla -sta/stä (-lta/ltä) ja -ssa/ssä (-lla/llä), sillä ne tulevat luontevasti esiin lauseissa “Olen kotoisin…” ja “Minä asun…”. Kielioppitermejä ei tarvitse käyttää vaan riittää, että opiskelija havainnoi muotojen merkityseron.
Sivun paritehtävät (Kysy pariltasi seuraavat kysymykset ja Esittele parisi toisille) on tarkoitettu suullisesti tehtäväksi. Ensin parit käyvät kysymykset ja vastaukset läpi keskenään, sen jälkeen kukin opiskelija esittelee parinsa toisille. Opettaja voi kirjoittaa taululle sellaista sanastoa, jota tulee esiin ja josta opiskelijat kiinnostuvat, mutta tehtävän pääpaino olisi hyvä pitää suullisessa vuorovaikutuksessa.
Henkilötiedot (s. 9)
Sivulla harjoitellaan omien perustietojen antamista kirjallisesti. Tehtävässä kannattaa kiinnittää huomiota selvään käsialaan, jota autenttisissa tilanteissa ymmärrettäisiin.
Tässä yhteydessä opettaja voi jo johdattaa myöhemmin luvussa esiin tuleviin kysymyssanoihin kannustamalla opiskelijoita muodostamaan kysymyksiä antamilleen tiedoille. Opiskelijat voivat harjoitella tätä ensin pareittain tai ryhmissä suullisesti, minkä jälkeen kysymykset käydään yhdessä läpi ja kootaan taululle.
Samassa yhteydessä voidaan tehdä opettajan oppaan lisätehtävänä oleva Kerron itsestäni -harjoitus.
Tyypillisiä kysymyksiä muualta muuttaneelle (s. 10)
Opiskelijat aloittavat kysymysten läpikäymisen pareittain tai pienissä, kolmen tai neljän hengen, ryhmissä. Tehtävä on tarkoitettu suullisesti läpikäytäväksi. Kun opiskelijat ovat pohtineet ja harjoitelleet keskenään tehtävää, opettaja käy sen koko ryhmän kanssa yhdessä läpi suullisesti. Opettaja voi kirjoittaa taululle kontekstista esiin nousevaa sanastoa.
Tämän tehtävän yhteydessä on luontevaa tuoda esiin, miten suomessa ilmaistaan mielipidettä. Opettaja voi käsitellä sitä lisätehtävänä olevan Minun mielestäni -tehtävän avulla siten, että hän poimii aiemmasta ryhmäkeskustelusta tulleita esimerkkejä esiin tai kertoo oman mielipiteensä näiden lauseiden avulla. Sen jälkeen opiskelijat saavat itse kertoa omia mielipiteitään.
Kerro sinun kotimaastasi (s. 10)
Sivulla on tehtävä, jossa kukin opiskelija saa kertoa omasta kotimaastaan. Koska tehtävässä on myös sanoja, jotka eivät ole ehkä kaikkein tyypillisimpiä arkikielessä (esim. valtiomuoto, levottomuuksia, elinkeinoja), on hyvä, että kysymykset käydään läpi opettajan johdolla ennen tehtävän tekemistä. Opettaja voi käydä kysymykset läpi siten, että ryhmä yhdessä opettajan kanssa vastaa niihin joko Suomea koskien tai kukin omasta kotimaastaan kertoen.
Kun tehtävän sanasto on käyty yhdessä läpi, opiskelijat voivat keskustella pareittain tai pienissä ryhmissä.
Olisi hyvä, jos tehtävään palattaisiin vielä seuraavalla tunnilla, jolloin kukin opiskelija voisi kertoa omasta kotimaastaan kirjan kysymysten avulla ja tuoda mukanaan esim. valokuvia tai itselleen tärkeitä esineitä kotimaastaan. Tällöin kysymykset, niihin vastaaminen ja niihin liittyvä sanasto tulisi luontevasti kerrattua.
Kun kukin on harjoitellut kertomaan omasta maastaan, opettaja voi antaa kotitehtäväksi sivulla olevan kirjoitustehtävän. Kirjoituksia korjatessa tulisi huomioida ennen kaikkea se, onko kirjoitus ymmärrettävää ja kommunikatiivista. Kieliopilliset virheet kannattaa korjata, mutta korostaa opiskelijoille, että viestinnällisyys on tärkeintä ja että kielioppiin palataan myöhemmillä kursseilla sekä jonkin verran jo tämän kirjan ja lisätehtävien parissa.
Suomi on uusi kotimaani (s. 11)
Sivulla opitaan ja kerrataan tietoa Suomesta yhdessä opettajan ja ryhmän kanssa pohtien. Tehtävä on tarkoitettu tehtäväksi suullisesti, mutta opettajan kannattaa kirjoittaa taululle kontekstista nousevaa sanastoa esille.
Ajatus on, että opiskelijat pohtivat vastauksia kysymyksiin. Tarkoituksena ei siis ole se, että opettaja luennoisi Suomesta. Olisi hyvä, jos lopuksi yhdessä pohdituista vastauksista voitaisiin koota yhteinen teksti taululle ja vihkoihin.
Kysymyssanoja (s. 11)
Sivun ylälaidassa on keltaisessa kielioppilaatikossa muutamia suomen kielen kysymyssanoja. Kun sivun keskustelutehtävä on käyty läpi, opiskelijoiden huomio kannattaa kiinnittää laatikon kysymyssanoihin. Kysymyssanoja voi harjoitella kolmevaiheisesti:
1. Opettaja pyytää, että opiskelijat etsivät tästä kirjan ensimmäisestä luvusta esimerkkejä kunkin kysymyssanan käytöstä.
2. Opettaja pyytää opiskelijoita keksimään vähintään kaksi kysymystä jokaisesta kysymyssanasta ja kirjoittamaan ne lapuille. Kukin opiskelija saa vuorollaan ottaa yhden lapun ja esittää siinä olevan kysymyksen muulle ryhmälle tai valitsemalleen kurssikaverille.
3. Kysymyssanoja voidaan harjoitella lisäksi opettajan oppaan Kysymyssanat-lisätehtävän avulla.
Meidän kurssimme (s. 12–13)
Tarkoitus on havainnoida, että suomen sanatyypeissä on säännönmukaista vaihtelua. Opiskelijan ei tarvitse työskennellä kielioppitermien kanssa, mutta opettajan kannattaa tuoda esiin seuraavat asiat:
1. -nen on silloin, kun kyseessä on yksi (esim. nainen).
2. -sia on silloin, kun on enemmän, mutta emme tiedä tarkasti ketä tai emme sano sitä. Esim. Ulkona on naisia.
3. -set on silloin, kun on enemmän kuin yksi, ja tiedämme, keitä he ovat. Esim. Nuo naiset ovat ystäviäni.
4. Kaikki nen-sanat muodostetaan samalla tavoin.
Sivun kansalaisuustehtävää voi lähteä purkamaan siten, että opettaja käyttää esimerkkinä luokassa olevia opiskelijoita ja heidän kansalaisuuksia. Jos luokassa on esimerkiksi kolme espanjalaista, opettaja pyytää yhden heistä luokan eteen ja sanoo: “hän on espanjalainen”. Samalla opettaja kirjoittaa näkyviin sanan espanjalainen ja korostaa tavua -nen.
Sitten jälkeen opettaja ottaa kustakin luokassa olevasta kansalaisuudesta yhden opiskelijan ja toimii samoin kuten edellä. Kun kaikki luokassa olevat kansalaisuudet on edustettuina, opettaja sanoo: “Meidän luokkamme espanjalaiset ovat Maria, Juan ja Isabel”. Samalla hän kirjoittaa muodon näkyviin taululle. Näin käydään läpi kaikki kansalaisuudet.
Sen jälkeen opettaja toistaa lauseen “Meidän luokkamme espanjalaiset ovat Maria, Juan ja Isabel” ja jatkaa “mutta Suomessa asuu paljon muitakin espanjalaisia”. Samalla hän kirjoittaa muodon “espanjalaisia” näkyviin, ja korostaa päätettä -sia. Näin käydään kaikki kansalaisuudet läpi.
Kun tämä tehtävä on tehty suullisesti, siirrytään työskentelemään kirjan sivujen 12 ja 13 kanssa. Ensin tehdään suullisesti sivun 12 ylälaidan tehtävä, jossa pohditaan minkämaalaisia ihmisiä kurssilla on.
Lopuksi tehdään pareittain sivun tehtävä, jossa kansalaisuussana muodostetaan mallin mukaan. Tehtävän jälkeen vastaukset tarkastetaan yhdessä.