Hyvä ystävä on aarre (s. 42)
Opiskelijat voivat lähestyä aihetta kertomalla jostain omasta hyvästä ystävästään. He voivat kertoa vapaasti tai käyttää apunaan esim. seuraavia kysymyksiä:
1. Kuka on sinun hyvä ystävästi?
2. Missä hän asuu?
3. Kuinka kauan olet tuntenut hänet?
4. Millainen hän on?
5. Miksi hän on hyvä ystävä?
6. Mitä te teette yhdessä?
7. Mistä asioista te puhutte yhdessä?
Opiskelijat voivat keskustella ensin pareittain ja sitten koko ryhmän kanssa yhdessä. Samalla opettaja voi kirjata taululle esiin nousevia hyvän ystävän ominaisuuksia sekä uusia tai mielenkiintoisia sanoja ja käsitteitä.
Tämän jälkeen opiskelijoiden on helpompi työskennellä sivulla olevan keskusteluharjoituksen parissa. Tehtävän kysymykset on tarkoitettu suullisesti tehtäviksi, mutta opettaja voi edelleen kirjata näkyviin avainsanoja ja tärkeitä käsitteitä.
Kirjoita tekstiviesteihin vastaus (s. 42)
Opiskelijat lukevat tekstiviestit ja kirjoittavat niihin vastaukset. Tämän tehtävän jokainen voi suorittaa itsenäisesti. Silloin tilanne vastaisi todellista tilannetta, jossa opiskelija saa tekstiviestin ja vastaa siihen itse.
Lopuksi opettaja tarkastaa viestit ja opiskelijat voivat lukea ne ääneen koko ryhmälle. Opettajan tulisi korostaa sitä, että viestinnällisyys on tärkeintä, ei oikeakielisyys. Kun kaikkien viestit on käyty läpi, voidaan vielä yhdessä luoda malliesimerkit ja kirjoittaa ne taululle. Esiin voi nostaa myös fraaseja, joita opiskelijat tarvitsevat kirjoittaessaan tekstiviestejä.
Vanhat ystävykset (s. 43)
Tarkoituksena on jatkaa menneeseen aikamuotoon tutustumista (imperfekti esitelty jo aiemmin luvussa 3). Opiskelijat lukevat tekstin pareittain ja etsivät sieltä lauseet, jotka tapahtuivat aiemmin. Samalla he muistelevat ja miettivät yhdessä, mistä tiedetään, että asiat tapahtuivat aiemmin, ei nyt.
Opettajan johdolla käydään läpi opiskelijoiden löytämät imperfekti-lauseet ja tarkastellaan niissä olevaa imperfektimuotoa, jonka tunnuksena on i-kirjain. Huom! Opettajan ei tarvitse välttämättä käyttää kielioppitermiä imperfekti, vaan hän voi puhua aiemmin tapahtuneista asioista.
Tämän jälkeen opiskelijat lukevat tekstin uudestaan, ja ennen sisältökysymyksiin vastaamista he esittelevät omin sanoin Saiman ja Marketan.
Kysy ja vastaa parin kanssa! (s. 43)
Sivulla on parikeskustelu menneessä aikamuodossa. Jokainen saa kertoa omasta elämästään menneessä aikamuodossa. Tämän tehtävän opiskelijat voivat ensin käydä vapaasti läpi pareittain. Tällöin ajatuksena on, että muistelevat mennyttä ja kertovat siitä vapaasti. Ei haittaa, jos he eivät sano kaikkia imperfektimuotoja oikein.
Kun opiskelijat ovat yhdessä käsitelleet tehtävän läpi, siitä keskustellaan vielä koko ryhmän kanssa opettajan johdolla. Tällöin opettaja kirjoittaa näkyviin esiin nousevat verbimuodot ja muuttaa ne tarvittaessa imperfektiin. Tässä vaiheessa on hyvä, että kaikki kertovat vielä omasta elämästään käyttäen oikeita verbimuotoja.
Suunnitelmia (s. 44)
Teksti kuunnellaan ensin verkosta ja opiskelijat kertovat omin sanoin, mitä suunnitelmia Tuomaksella ja Juhanilla on. Sen jälkeen opiskelijat etsivät pareittain tekstistä me-muodot (esim. me mennään). Löydetyt muodot käydään läpi opettajan johdolla ja mietitään, millä muulla tavalla ne voidaan sanoa eli miten ne sanotaan kirjakielessä (me mennään > me menemme).
Tässä yhteydessä voidaan keskustella, kumpaa muotoa opiskelijat ovat kuulleet arkielämässä ja minkälaisissa tilanteissa. Opettaja voi kertoa oppilaille, että kirjakielistä muotoa käytetään enää harvoin, vaikka tilanne olisikin muutoin muodollinen. Kappaleen kuunteluharjoituksissa samaa puhekielistä muotoa on käytetään sekä kirja- että puhekielisissä äänitteissä.
Riittää, että opiskelijat tunnistavat me-muodot puhekielestä ja huomaavat eron puhe- ja kirjakielen välillä. Ei ole välttämätöntä, että he tässä yhteydessä oppivat muodostamaan puhekielisiä me-muotoja.
Verbityypit 3 ja 4 (s. 45–46)
Sivulla on esitelty verbityyppi 3 (-STA/STÄ, -LA/LÄ, -NA/NÄ, -RA/RÄ) ja verbityyppi 4 (vok.+TA/TÄ). Ei ole välttämätöntä operoida kielioppitermein, vaan asiaa voidaan lähestyä funktionaalisesti, kuten aiemmissakin luvuissa.
Verbityyppejä voidaan harjoitella opettajan oppaan lisätehtävän avulla haluttaessa kattavammin.
Kerro parillesi, mitä teet (s. 46)
Sivun ylälaidassa on laatikossa kolme verbiä. Opiskelijat käyttävät verbejä pareittain siten, että he kertovat toisilleen, mitä he tekevät, missä ja kenen kanssa. Opiskelijat harjoittelevat tätä ensin suullisesti pareittain.
Ajatuksena on se, että he yhdessä rakentavat tietoa ja etsivät ratkaisuja, kuinka he ilmaisevat tekemisen lisäksi paikkaa ja sitä, kenen seurassa he ovat. Kun he ovat pareittain harjoitelleet ja pohtineet tätä, tehdään seuraava tehtävä:
1. Opiskelija numero 1 kertoo mitä tekee (ja missä ja kenen kanssa) minä-muodossa verbillä kävellä (esim. Minä kävelen ystäväni kanssa kaupungilla).
2. Opiskelija numero 2 kertoo tämän saman asian hän-muodossa (esim. Hän kävelee ystävänsä kanssa kaupungilla.)
3. Sen jälkeen opiskelija numero 2 kertoo, mitä tekee (ja missä ja kenen kanssa) minä-muodossa seuraavalla verbillä olla (esim. Minä olen kurssilla opettajan ja muiden opiskelijoiden kanssa).
4. Opiskelija numero 3 kertoo tämän saman asian hän-muodossa (esim. Hän on kurssilla opettajan ja muiden opiskelijoiden kanssa).
5. Näin käydään läpi kaikki verbit. Kierroksen voi tehdä useamman kerran peräkkäin.
Tehtävään voidaan lisätä muitakin verbityyppeihin 3 ja 4 kuuluvia verbejä (esim. opiskella, purra, tulla, mennä, nousta, pestä, pelata, haluta, pelätä, halata, siivota).
Tehtävässä on tärkeää, että opiskelijat saavat vapaasti ja rohkeasti keksiä lauseita ja käyttää kieltä. Opettaja kirjoittaa lauseet näkyviin korjaten ne samalla oikeaan muotoon. Korjauksesta ei kannata tehdä sen suurempaa numeroa, vaan riittää, että opettaja toistaa lauseen oikeassa muodossa ja kirjoittaa sen näkyviin.
Kun lauseet on kirjoitettu minä- ja hän-muodossa taululle, opiskelijat harjoittelevat niiden muuntamista pareittain me- ja he-muotoihin. Kun he ovat harjoitelleet hetken, käydään lauseet läpi siten, että opettaja tarkastaa ne ja kirjoittaa verbimuodot tarvittaessa näkyviin.
Astevaihteluun ei tarvitse kiinnittää sen enempää huomiota, mutta opiskelijoille voi näyttää tässä vaiheessa esimerkiksi k > Ø vaihtelun verbillä pelätä ja mp > mm vaihtelun verbillä kammata. Selitykseksi riittää, että TA/TÄ-verbeillä kaikissa muodoissa tulee k-kirjain, vaikkei sitä olekaan perusmuodossa eli sanakirjamuodossa (ja vastaavasti kaikissa muodoissa tulee mp, vaikka sanakirjamuodossa onkin mm). Lisää astevaihteluesimerkkejä voi ottaa esiin sitä mukaan, kun niitä tulee vastaan.
Työharjoittelu leikkipuistossa (s. 46)
Teksti käsittelee leikkipuistoa ja leikkipuistojen toimintaa. Aihe koskettaa tietysti niitä opiskelijoita, joilla on leikki-ikäisiä lapsia, mutta myös niitä, jotka suorittavat kieli- tai työharjoittelun leikkipuistossa.
Ensin teksti kuunnellaan ja luetaan. Sen jälkeen opiskelijat kertovat omin sanoin, mitä tekstissä sanotaan leikkipuistosta, perheistä ja koululaisista.
Tässä yhteydessä voidaan myös tutustua oman kaupungin leikkipuisto- tai asukaspuistotoimintaan. Monissa puistossa on toimintaa myös niille asukkaille, joilla ei ole lapsia. Asukaspuistossa järjestetään usein kielikahviloita, kirpputoreja ja muita tapahtumia.
