Minun perheeni (s. 29)
Sivun tehtävät on tarkoitettu suullisesti tehtäviksi. Kysymysten jälkeen on annettu malliksi vastauksen alku (esim. Mikä sinun äitisi nimi on? – Äitini nimi on…), jotta opiskelija saa mallin, jonka hän voi fraasimaisesti omaksua.
Tässä kohden voidaan muistella aiemmin opittuja omistusliitteitä (luku 3, kielioppilaatikko sivulla 20) ja pohtia, miten nämä kysymykset ja vastaukset sanottaisiin puhekielellä. On hyvä korostaa opiskelijalle, että hän voi aina käyttää puhuessaan yleiskieltä, mutta samalla on ensiarvoisen tärkeää, että hän oppii ymmärtämään puhekielistä suomea.
Tehtävän kysymyksissä tulevat esiin muodot mikä ja mitkä, joiden merkitysero (yksikkö/monikko) on esitetty sivun kielioppilaatikossa.
Tehtävä on tarkoitettu tehtäväksi pareittain, mutta ennen sen tekemistä olisi hyvä käydä kysymykset läpi yhdessä opettajan kanssa ja varmistaa, että kaikki ymmärtävät sanaston. Opettaja voi pyytää opiskelijoita selittämään lauseiden avainsanat esimerkiksi kysymällä: “mitä tarkoittaa puoliso?”
Kun opiskelijat ovat tehneet tehtävän pareittain, kukin opiskelija kertoo parinsa perheestä toisille. Apuna voi käyttää sivun alalaidassa olevia vastausten alkuja (Hänen nimensä on.../ Hänen perheeseensä kuuluu… jne.)
Omistusrakenne (s. 30)
Sivun ylälaidassa on esitetty omistusrakenne (-lla/llä on.../ei ole…) kielioppilaatikossa. Tätä rakennetta opiskelijat ovat harjoitelleet fraasinomaisesti jo edellisen sivun suullisessa tehtävässä. Tässä kohdassa opettaja voi havainnollistaa ja avata aihetta keskustelemalla luvun Mitä eroa? -lisätehtävässä olevien hassujen lauseiden merkityserosta opiskelijoiden kanssa.
Sivun 30 suullisessa harjoituksessa opiskelijat kysyvät ja vastaavat omistusrakenteella ja automatisoivat samalla muodon käyttöä. Vaikka opiskelijat työskentelevät pareittain, opettajan on hyvä koota lopuksi keskustelu vielä yhteen, jotta varmistetaan sisällön ymmärtäminen.
Ikkuna auki (s. 30)
Sivun dialogi voidaan käsitellä esimerkiksi seuraavasti:
1. Opiskelijat lukevat sen pareittain ja alleviivaavat kohdat, jotka ovat hankalia tai joita he eivät ymmärrä.
2. Ryhmä käy yhdessä läpi opettajan johdolla hankalat kohdat ja selvittää niiden merkityksen.
3. Opettaja pyytää merkitsemään tekstistä kohdat, jotka tarkoittavat omistamista (lla/llä-muodot). Nekin käydään yhdessä läpi.
4. Lopuksi kuunnellaan teksti verkosta ja tarkkaillaan, miten puhekieli eroaa kirjakielestä.
Lisää perhesanastoa (s. 31)
Sivulla käydään läpi perhesanastoa kirjallisessa muodossa. Ennen tehtävän tekemistä opiskelijat voivat pohtia pareittain tai ryhmänä laatikossa olevien sanojen merkitystä. Opettaja varmistaa yhteisellä keskustelulla, että kaikki ovat ymmärtäneet laatikon sanat. Sivun täyttötehtävä vahvistaa ja tukee sanojen sisällön ymmärtämistä.
Erilaisia perheitä (s. 32–33)
Sivun tekstit on tarkoitettu parin kanssa luettaviksi, sillä tässä vaiheessa perhesanastoa ja rakenteita on jo harjoiteltu runsaasti. Opiskelijat voivat siis tehdä ilman opettajan apua tehtävän siten, että he lukevat tekstit ääneen ja kirjoittavat tekstin numerot sivun 33 kuviin. Tehtävä tarkastetaan opettajan johdolla. Tekstit olisi hyvä lukea lopuksi myös ääneen ja varmistaa, että hankalatkin kohdat on ymmärretty.
Kun Erilaisia perheitä -tehtävä on tehty, jatketaan sanaston aktivointia suullisesti sivulla olevan keskusteluharjoituksen avulla. Harjoitus olisi hyvä tehdä yhdessä, jolloin opettaja voi kirjoittaa taululle esiin tulevaa uutta sanastoa.
Sivun viimeisen harjoituksen tarkoitus on vahvistaa suullista kielitaitoa ja tukea sanaston aktiivista käyttöä. Opiskelija valitsee jonkun sanoista ja selittää sen toisille. Toiset arvaavat, mikä sana on kyseessä.
Lapset talvilomalla (s. 34)
Dialogi voidaan käsitellä kahdella tavalla:
A-tapa: Ensin opiskelijat kuuntelevat verkosta puhekielisen dialogin Lapset talvilomalla ja kertovat sitten omin sanoin, mitä he kuulivat ja mistä dialogissa oli kyse. Sen jälkeen dialogi kuunnellaan vielä uudelleen ja he voivat vastata sitä koskeviin kysymyksiin kuulemansa perusteella. Kun dialogi on käsitelty kuuntelemisen pohjalta, luetaan dialogin yleiskielinen versio käsitellään opettajan johdolla hankalat kohdat.
tai
B-tapa: Opiskelijat lukevat ensin dialogin ja vastaavat sitä koskeviin kysymyksiin, jotka ovat opettajan oppaassa. Sen jälkeen dialogi luetaan vielä uudelleen ja tarkistetaan kysymysten vastaukset opettajan johdolla. Samalla käydään läpi ja selvitetään dialogin haastavat kohdat. Sitten kuunnellaan verkosta dialogin puhekielinen versio ja verrataan sitä yhdessä yleiskieliseen dialogiin.
Tekstistä voi esittää esimerkiksi seuraavat sisältökysymykset:
1. Miksi lapset ovat mummolassa? (Heillä on nyt talviloma.)
2. Ketä muita mummolassa on? (Mummolassa ovat myös lasten serkut.)
3. Kuinka monta serkkua lapsilla on? (Heillä on viisi serkkua. Heidän sedällään on kaksi lasta ja heidän tädillään on kolme lasta.)
4. Toisella puhujista ei ole serkkuja. Mitä muuta hän kertoo suvustaan? (Hän kertoo, että hänellä on eno. Hän on läheinen enonsa kanssa. Hänellä on myös kaksi tätiä.)
Petrin uusperhe (s. 34)
Dialogi voidaan käsitellä kahdella tavalla:
A-tapa: Dialogi voidaan käsitellä samaan tapaan kuin aiemmatkin dialogit. Ensin opiskelijat kuuntelevat verkosta puhekielisen dialogin Petrin uusperhe ja kertovat sitten omin sanoin, mitä he kuulivat ja mistä dialogissa oli kyse. Sen jälkeen dialogi kuunnellaan vielä uudelleen ja he voivat vastata sitä koskeviin kysymyksiin kuulemansa perusteella. Kun dialogi on käsitelty kuuntelemisen pohjalta, luetaan dialogin yleiskielinen versio käsitellään opettajan johdolla hankalat kohdat.
tai
B-tapa: Opiskelijat lukevat ensin dialogin ja vastaavat sitä koskeviin kysymyksiin, jotka ovat opettajan oppaassa. Sen jälkeen dialogi luetaan vielä uudelleen ja tarkistetaan kysymysten vastaukset opettajan johdolla. Samalla käydään läpi ja selvitetään dialogin haastavat kohdat. Sitten kuunnellaan verkosta dialogin puhekielinen versio ja verrataan sitä yhdessä yleiskieliseen dialogiin.
Sisältökysymykset:
1. Kenen kanssa Petri oli kaupassa? (Hän oli kaupassa uuden vaimonsa kanssa.)
2. Milloin Petri meni naimisiin? (Hän meni naimisiin viime kesänä.)
3. Millainen Petrin vaimo on? (Hän on mukava.)
4. Ketä Petrin perheeseen nyt kuuluu? (Hänen perheeseensä kuuluvat vaimo, vaimon kaksi poikaa ja Petrin tyttö.)
Verbit A/Ä ja DA/DÄ (s. 35)
Sivulla on esitetty verbityypit 1 ja 2 keltaisessa kielioppilaatikossa. Ei ole välttämätöntä käyttää kielioppitermistöä eikä puhua verbityypeistä, mutta verbien taivutusta on silti hyvä harjoitella.
Aihetta voidaan lähestyä suullisen tehtävän avulla: Laatikossa on yhdeksän verbiä (nukkua, ostaa, etsiä, uida, juoda, tupakoida, puhua, maksaa, toivoa) ja opiskelijaa pyydetään kertomaan näiden verbien avulla parilleen, missä, kenen kanssa ja mitä hän tekee. Opiskelijat harjoittelevat tätä ensin suullisesti pareittain. Ajatuksena on se, että he yhdessä rakentavat tietoa ja etsivät ratkaisuja, kuinka he ilmaisevat tekemisen lisäksi paikkaa ja sitä, kenen seurassa he ovat.
Kun opiskelijat ovat harjoitelleet tätä pareittain, verbit ja niiden taivutus läpi seuraavasti:
1. Opiskelija numero 1 kertoo, mitä tekee (ja missä ja kenen kanssa) minä-muodossa verbillä nukkua (esim. Minä nukun kotona perheeni kanssa.).
2. Opiskelija numero 2 kertoo tämän saman asian hän-muodossa (esim. Hän nukkuu kotona perheensä kanssa.).
3. Sen jälkeen opiskelija numero 2 kertoo, mitä tekee (ja missä ja kenen kanssa) minä-muodossa seuraavalla verbillä ostaa (esim. Minä ostan kaupasta mehua ystävän kanssa.).
4. Opiskelija numero 3 kertoo tämän saman asian hän-muodossa (esim. Hän ostaa kaupasta mehua ystävän kanssa.).
5. Näin käydään läpi kaikki verbit. Kierroksen voi tehdä useamman kerran peräkkäin.
Tässä tehtävässä on tärkeää, että opiskelijat saavat vapaasti ja rohkeasti keksiä lauseita ja käyttää kieltä. Opettaja kirjoittaa lauseet näkyviin korjaten ne samalla oikeaan muotoon. Korjauksesta ei kannata tehdä sen suurempaa numeroa, vaan riittää, että opettaja toistaa lauseen oikeassa muodossa ja kirjoittaa sen näkyviin.
Kun lauseet on kirjoitettu minä- ja hän-muodossa taululle, opiskelijat harjoittelevat niiden muuntamista pareittain me- ja he-muotoihin. Kun he ovat harjoitelleet hetken, käydään lauseet läpi siten, että opettaja tarkastaa ne ja kirjoittaa verbimuodot tarvittaessa näkyviin.
Astevaihteluun ei tarvitse kiinnittää sen enempää huomiota, mutta opiskelijoille voi näyttää tässä vaiheessa esimerkiksi kk > k ja k > Ø vaihtelun verbeillä nukkua ja lukea. Selitykseksi riittää, että A/Ä-verbeillä hän- ja he-muodossa kaksi k-kirjainta säilyy (muissa muodossa jää vain yksi k-kirjain) ja että jos hän- ja he-muodossa on yksi k-kirjain, muissa muodoissa se häviää. Lisää astevaihteluesimerkkejä voi ottaa esiin sitä mukaan, kun niitä tulee vastaan.
Perheen muutos (s. 35)
Tietolaatikossa on kerrottu, miten perhe on muuttunut Suomessa ajan kuluessa. Teksti kannattaa ensin lukea pareittain läpi, jolloin opiskelijoilla on hetki aikaa pohtia tekstin merkitystä rauhassa. Sen jälkeen teksti käydään vielä opettajan johdolla läpi. Tämä on hyvä kohta antaa opiskelijoiden kertoa siitä, millainen perhekäsitys kunkin lähtömaassa on. Mitä perhe tarkoittaa? Tarkoittaako se vain vanhempia ja lapsia vai myös muuta sukua? Entä mikä ero suomessa on sanoilla suku ja perhe?
Minä muistan/ Minä en muista (s. 36)
Sivun kielioppilaatikossa on esitelty verbien kielteisen muodon taivutus. Opiskelijoita voi pyytää etsimään luvun kaikista teksteistä kielteiset verbit (eli kaikki muodot, joissa esiintyy en, et, ei, emme, ette tai eivät). Kielioppiohjeeksi riittää se, että kun minä-muodosta ottaa viimeisen n-kirjaimen pois, saa sen verbimuodon, joka laitetaan kieltosanan (en, et, ei, emme, ette, eivät) perään.
Perheet ovat erilaisia (s. 36)
Teksti kuunnellaan ja luetaan sitten pareittain. Sen jälkeen tutkitaan, mitä kerrotaan asioista, jotka on nimetty tekstin yläpuolelle laatikkoon (isovanhemmat, yksinhuoltaja, avoliitto, ydinperhe, uusperhe). Parit saavat pohtia tätä hetken. Sen jälkeen teksti käydään läpi opettajan johdolla siten, että opettaja kyselee pareilta esim. “Mitä tarkoittaa isovanhemmat?” ja “Mitä tekstissä sanotaan isovanhemmista?”
