Kuka on nopein? (s. 37)
Adjektiivin vertailumuotoja voidaan ensin lähestyä havainnollisesti ilman kirjaa: Opettaja voi valita luokasta kolme henkilöä, joita vertaillaan, esim. “Ahmed on pitkä”, “Vladimir on pidempi kuin Ahmed” ja “Mohamed on pisin”. Vertailussa voidaan käyttää seuraavia sanoja:
kaukana – kauempana – kauimpana
lähellä – lähempänä – lähimpänä
lyhyt – lyhyempi – lyhyin
nuori – nuorempi – nuorin
puhelias – puheliaampi – puheliain
väsynyt – väsyneempi – väsynein
Muotoja harjoitellaan ensin suullisesti ja havainnollisesti kokonaisin lausein. Vasta myöhemmin adjektiivien muodot ja lauseet kirjoitetaan näkyviin, jolloin opiskelijat voivat havainnoida päätteiden -mpi ja -in merkityksen.
Tämän toiminnallisen harjoittelun jälkeen opiskelijat tarkastelevat pareittain tai pienissä ryhmissä sivun 37 kuvia ja vertailevat niitä. Opiskelijoiden keksimät vertailut käydään yhdessä läpi suullisesti, ja ne voidaan myös kirjoittaa taululle kaikkien näkyviin.
Tämän jälkeen opiskelijat lukevat pareittain sivun 37 tekstin Kuka on nopein?, ja opettajan johdolla varmistetaan, että kaikki ymmärtävät tekstin merkityksen. Yhdessä voidaan vielä keksiä lisää esimerkkejä tekstissä esiintyvistä vertailumuodoista:
yhtä pitkä – pidempi – pisin
yhtä paljon – enemmän – eniten
yhtä vähän – vähemmän – vähiten
Opettaja voi ottaa tässä esiin myös epäsäännöllisen vertailumuodon: hyvä – parempi – paras.
Kuka on kukin? (s. 37)
Opiskelijat katselevat pareittain tai pienissä ryhmissä tekstin molemmin puolin olevia kuvia ja kuvailevat niitä yhdessä lukematta tekstiä. Tarkoituksena on, että opiskelijat muistelevat osaamaansa adjektiivisanastoa ja harjoittelevat yhdessä kuvailevaa kerrontaa.
Kun opiskelijat ovat harjoitelleet tätä hetken yhdessä, heidän kuvailunsa kootaan vielä yhdessä suullisesti. Opettaja pyytää esimerkiksi jokaista paria sanomaan yhden asian kustakin kuvasta.
Tämän jälkeen tekstit kuunnellaan ja luetaan, ja opiskelijat päättelevät, kuka kukin on. Opettajan johdolla varmistetaan lopuksi, että tekstien merkitys on ymmärretty.
Adjektiivisanoja (s. 38)
Opiskelijat katsovat ensin sivulla olevia kuvia ja kuvailevat niitä suullisesti. Tämä suullinen tehtävä voidaan tehdä ensin pareittain ja sitten koko ryhmän kanssa yhdessä. Tällöin jokainen saa ensin miettiä rauhassa ja keskustella oman parinsa kanssa, ja sen jälkeen yhteisessä keskustelussa kerrataan ja opitaan samalla uutta toinen toisilta. Sivun kuville ei ole yhtä oikeaa kuvailevaa sanaa, joten opiskelijoiden ei tarvitse yrittää löytää oikeaa vastausta. Ajatuksena on, että he keskustelevat vapaasti siitä, miltä heistä kuvien henkilöt vaikuttavat ja näyttävät.
Keskustelun jälkeen luetaan laatikossa olevat sanat. Opettaja kysyy ryhmältä, mitä kukin sana tarkoittaa, esim. “Mikä on vahva”? Sanojen merkitystä selitetään ja kuvaillaan yhdessä. Näin toimitaan myös sivun toisen sanastolaatikon kohdalla.
Kun sanasto on käyty keskustellen läpi, opiskelijat lukevat pareittain laatikon alla olevat kuvaukset ja etsivät kuvauksia vastaavan sanan laatikosta. Kun tehtävä on tarkastettu yhdessä, opiskelijat tekevät pareittain tai pienissä ryhmissä sivun viimeisen tehtävän, jossa keksitään adjektiiveille vastakohtia. Tätä tehtävää tarkastettaessa opettajan kannattaa hyödyntää esiin nouseva sanasto ja kirjoittaa se taululle. Opettajan kannattaa myös pyytää opiskelijoita kertomaan ja kuvailemaan lisää: Jos käsitellään sanaa “iloinen”, opettaja voi pyytää ensin sen vastakohtaa (esim. “Mikä on, jos ei ole iloinen”?). Sitten opettaja voi kysyä esim. “Mistä tietää/näkee, että joku on iloinen?” tai “Mitä sinä teet, kun olet iloinen?” tai “Milloin sinä olet iloinen?”.
Etsi yhdessä kurssikavereidesi kanssa luokan... (s. 39)
Opiskelijat tekevät tehtävän pareittain. Tässä tehtävässä on hyvä, että opiskelijat nousevat seisomaan ja liikkuvat vapaasti luokassa etsiessään listan asioita. Tällöin heidän välilleen syntyy myös luontevasti keskustelua. Lopuksi käydään vielä yhdessä läpi listalla olevat asiat, jotka opiskelijat ovat löytäneet luokasta.
Etsi parisi kanssa sanomalehdestä tai mainoslehdestä (s. 39)
Opiskelijat etsivät pareittain lehdestä listan asiat (esim. kaunein vaate, rumin tavara…). He esittelevät valitsemansa asiat toisille ja perustelevat samalla, miksi ovat sitä mieltä. Esim. “Tämä on kaunein vaate, koska…”.
Mitä sanat tarkoittavat? (s. 39)
Laatikossa olevat sanat luetaan yhdessä. Opettaja kysyy ryhmältä, mitä kukin sana tarkoittaa, esim. “Mikä on iloinen”? Tässä vaiheessa osa sanoista on jo tullut esiin, joten tehtävä toimii kertauksena ja sanaston syventämisenä. Sanojen merkitystä selitetään ja kuvaillaan yhdessä.
Samat sana käydään läpi vielä laatikon alla olevan suullisen tehtävän avulla, jossa opiskelijat keksivät yhdessä esimerkkejä ja vastaavat kysymyksiin (esim. Mitä ystävällinen ihminen tekee? tai Milloin olet onnellinen?). Tämä tehtävä on hyvä tehdä koko ryhmän kanssa opettajan avustuksella, sillä sanasto on osin haastavaa. Koko ryhmän yhteinen keskustelu tämän tehtävän yhteydessä tuo myös esiin kiinnostavia näkökulmia ja mielipiteitä. Lopuksi keksitään vielä vastakohtia listalla oleville adjektiiveille. Tehtävät tehdään suullisesti. Myöhemmin niistä voi tehdä vielä kirjallisen koosteen vihkoon.
Maryam työharjoittelussa (s. 40)
Sivun tekstiä voi lähestyä ensin kuuntelemalla se. Kuuntelun jälkeen opiskelijat kertovat omin sanoin tekstin pääajatukset ja opettaja kerää esiin nousevia tekstin avainsanoja taululle. Sen jälkeen opiskelijat lukevat tekstin ja vastaavat pareittain kysymyksiin. Lopuksi vastaukset tarkastetaan opettajan johdolla ja teksti käydään vielä yhdessä läpi varmistaen, että hankalatkin kohdat ovat selvillä.
Hyvä työharjoittelija (s. 40)
Keskustelutehtävä on tarkoitettu yhdessä pohdittavaksi. Jos ryhmä on suuri, opiskelijat voivat ensin pohtia vastauksia pareittain tai pienissä ryhmissä. Opiskelijoille kannattaa mainita, että tehtävässä ei ole oikeita tai vääriä vastauksia, vaan kyse on enemmän ajatuksista ja mielipiteistä. Lopuksi ajatukset kootaan yhteen suullisesti keskustelemalla opettajan johdolla. Vastauksia ei kirjoiteta, mutta opettaja kirjoittaa taululle uudet ja kiinnostavat aiheeseen liittyvät ja keskustelusta nousevat sanat.
Keskustelun jälkeen kirjoitetaan vielä yhdessä ohjeet hyvälle työharjoittelijalle tai työntekijälle. Tarkoituksena on tutustua käskymuotoihin. Opettaja kirjoittaa ensin taululle ohjeet opiskelijoiden ehdotusten pohjalta. Opettaja kirjoittaa ne käsky- tai kieltomuodossa. Kun ohjeet on kirjoitettu ja ne on vielä luettu yhdessä, opettaja näyttää, mistä ohjeiden käskymuodot tulevat (ks. kaava s. 40).
Lisää käskymuotoja (s. 41)
Monesti opiskelijat kysyvät, kuinka usein ja miten Suomessa käytetään käskymuotoa ja onko se kohteliasta. Sen vuoksi kirjaan on otettu mukaan myös niin kutsuttu arkikielen käskymuoto eli tavallinen kysymysmuoto käskynä tai kehotuksena käytettynä. Opettaja voi esitellä tämän kertomalla, että tätä käytetään enemmän arkikielessä ja että se on asteen kohteliaampi kuin varsinainen käskymuoto. Opiskelijat tekevät opettajan johdolla sivun 41 tehtävän, jossa käskyt muutetaan kysymysmuotoisiksi kehotuksiksi. Opiskelijoita kannattaa myös pyytää tarkkailemaan arkielämässä, millaisia käskyjä ja kehotuksia puhekielessä käytetään.
Maryamin aamujumppa (s. 41)
Teksti kuunnellaan ja luetaan yhdessä läpi. Tekstin alkuosasta opettaja tekee kysymyksiä, jotta varmistutaan, että kaikki ymmärtävät tekstin sisällön. Kysymykset voivat olla esimerkiksi seuraavat:
1. Milloin Maryam herää? (Maryam herää aamulla.)
2. Miksi tänään on erikoinen päivä? (Hän aloittaa tänään työharjoittelun.)
3. Mitä hän tekee aamulla kotona? (Hän tekee aamujumpan, peseytyy ja pukeutuu.)
4. Mitä Maryamilla on tapana tehdä aamuisin ja iltaisin? (Hänellä on tapana jumpata vähän aamuisin ja iltaisin.)
5. Mitä tarkoittaa taukojumppa? (Taukojumppa tarkoittaa liikuntahetkeä kesken työ- tai koulupäivän.)
Tekstin loppuosan jumppaohjeet on hauskinta ja tehokkainta käydä läpi suorittamalla ne. Opiskelijat ja opettaja nousevat seisomaan ja luettuaan kunkin ohjeen, he tekevät sen mukaan.
Tämän jälkeen opiskelijat kuuntelevat ja lukevat vielä kerran tekstin ja etsivät siitä käskymuodot. Sen jälkeen opiskelijat harjoittelevat vielä käskymuotoja pareittain pyytämällä pariaan tekemään viisi asiaa (esim. "Nouse seisomaan! Nyökytä päätä! Nosta kädet ylös!" tms.) Lopuksi kukin pari esittää vielä käskyt muulle ryhmälle.
