Kahvia vai teetä? (s. 96)
Opiskelijat saavat ensin kertoa, mitä heillä on tai ei ole jääkaapissaan ja pakastimessaan. Tämä tehtävä toteutetaan ryhmänä opettajan kanssa ja se tehdään suullisesti. Opettaja kirjoittaa vastaukset taululle oikeassa muodossa (esim. Mitä sinulla on aina jääkaapissa? Munia, maitoa, voita, kurkkua…).
Tässä yhteydessä nousevat esiin sekä partitiivin yksikkö että partitiivin monikko. Ajatuksena on, että opiskelija tutustuu niihin niiden käyttökontekstissa, mutta niihin ei pureuduta tässä kieliopillisesti. Kielioppitermiä partitiivi ei välttämättä tarvitse edes tässä yhteydessä käyttää. Halutessaan opettaja voi mainita, että sanoilla on ns. sanakirjamuoto eli perusmuoto, joka tarkoittaa samaa kuin yksi (esim. leipä = yksi leipä) ja sitten on myös partitiivimuoto, jota käytetään usein ruokasanoista. Sillä on myös monia muita käyttötapoja, mutta tämä on yksi niistä.
Monikon partitiivi (s. 96–97)
Opiskelijat tarkastelevat sivun 96 sanastolaatikkoa, jossa olevat sanat on kirjoitettu sekä yksikön nominatiiviin että monikon partitiiviin. Opiskelijat pohtivat, mikä merkitysero sanoilla on (yksi vs. paljon). Samalla tarkastellaan monikon päätteitä. Osa monikon partitiivin päätteistä on laitettu keltaiseen kielioppilaatikkoon. Päätteitä on olemassa muitakin. Sanat luetaan vielä ääneen ja varmistetaan, että kaikki sanat ovat opiskelijoille tuttuja.
Seuraavaksi opiskelijat jatkavat sivun 97 lauseita mallin mukaan. Tässä tehtävässä tarkoitus on tutkia eroa monikon partitiivin (osa kaikista) ja monikon nominatiivin (kaikki) välillä. Opiskelijat kertovat, mitä he ostavat kaupasta (esim. päärynöitä) ja mitä he laittavat kassiin (päärynät). Apua muodostukseen he saavat sivun 96 sanastolaatikosta. Tehtävän ajatus eli ero kaikki-muodon (nominatiivi) ja osa kaikista -muodon (partitiivi) välillä on vielä tiivistetty sivun 97 kielioppilaatikkoon.
Ruokaympyrä (s. 98–99)
Johdantona tähän aiheeseen opettaja voi kysyä opiskelijoilta, tuntevatko he käsitteen ruokaympyrä. Se on ruokailumalli, jota meillä Suomessa arvostetaan ja käytetään usein.
Opiskelijat voivat ensin tarkastella ruokaympyrän kuvaa ja yhdessä varmistetaan, että kaikki ymmärtävät ruokaympyrän lohkojen nimien merkityksen. Samalla kerrataan ja kartutetaan ruoka-ainesanastoa, sillä opiskelijat voivat yhdessä pohtia, mitä ruoka-aineita kuhunkin ryhmään kuuluu.
Seuraavaksi siirrytään käsittelemään tekstiä. Koska se on melko pitkä, se kannattaa lukea osissa. Opiskelijat voivat lukea sen ensin pareittain ja pohtia yhdessä tekstin merkitystä. Sen jälkeen opettajan kanssa varmistetaan, että kaikki ovat ymmärtäneet tekstin ja selvitetään hankalat kohdat.
Jotta tämän pitkähkön tekstin käsittely ei kävisi liian raskaaksi, jokaisen osion jälkeen voidaan pysähtyä keskustelemaan opiskelijoiden omista tottumuksista esimerkiksi lisätehtävänä olevan Puhutaan ruokailutavoista -tehtävän kysymysten avulla.
Tekstin käsittelyn ja keskustelun jälkeen teksti kuunnellaan vielä verkosta puhekielisenä. Opiskelijat tarkkailevat puhe- ja kirjakielen eroja.
Ruokatottumukset (s. 100)
Opiskelijat pohtivat vielä omia ruokailutottumuksiaan sivulla 100 olevien kysymysten avulla. Tehtävä tehdään ensin suullisesti siten, että opiskelijat keskustelevat pareittain tai pienissä ryhmissä. Sen jälkeen keskustelu kootaan opettajan johdolla ja opettaja kirjoittaa esiin nousevia sanoja ja ilmauksia taululle näkyviin.
Kotitehtävänä opiskelijoita voi pyytää kirjoittamaan näiden kysymysten avulla omista tai oman lähtömaansa ruokailutottumuksista.
Reseptejä (s. 100)
Opiskelijat etsivät lehdestä, verkosta tai jostain keittokirjasta itseään kiinnostavan reseptin. Yhdessä tutkitaan reseptejä. Miten uusia sanoja niissä on? Mitkä sanat (esim. verbit) toistuvat usein resepteissä? Mitä ne tarkoittavat? Miten mitat ilmaistaan lyhentein? Opettaja voi kerätä esiin nousevaa sanastoa taululle ja opiskelijat vihkoihin.
Kotitehtävänä voi olla jonkin reseptin kokeileminen ja kokeilusta toisille kertominen. Jos opiskelijalla on kamera tai puhelin, jolla voi ottaa kuvia, hän voi tuoda kuvan seuraavalle kerralle. Hän voi myös kuvata ruoan tekemisen vaiheet ja kuvien avulla kertoa kertoa kokeilusta.
Toinen kotitehtävä voi olla se, että opiskelija valmistautuu kertomaan, miten hänen lempiruokaansa valmistetaan. Tämän harjoituksen voi tehdä sekä suullisesti että kirjallisesti; on hyvä, että hän suullisesti kertoo lempiruokansa valmistuksesta toisille, mutta valmistusohjeet on hyvä myös kirjoittaa ylös, jos joku kurssikavereista tai opettaja haluaa kopioida ne.
