Suomalainen koulujärjestelmä (s. 47)
Opiskelijat lukevat päiväkotia ja esikoulua koskevat väitteet pareittain tai pienissä ryhmissä ja pohtivat, ovatko ne totta vai eivät. Samalla kun väitteet tarkastetaan opettajan johdolla, käydään läpi uudet ja haastavat sanat. Väitteet, jotka eivät ole totta, korjataan totuutta vastaaviksi.
Sivulla on kaavio suomalaisesta koulutusjärjestelmästä. Opettaja voi kaavion avulla esitellä koulutusjärjestelmää siten, että kyselee samalla opiskelijoilta, mitä he tietävät järjestelmästä ja minkälaisen koulutuksen he itse ovat suorittaneet kotimaassaan tai Suomessa. Kaavion avulla voi myös vertailla eri maiden koulutusjärjestelmiä.
Sivulla on myös tietolaatikko suomalaisesta peruskoulusta. Laatikon tietoja voi laajentaa lukemalla tämän luvun lisätehtävistä Peruskoulussa-tekstin, jossa kerrotaan, mitä peruskoulussa opiskellaan ja mitä oppivelvollisuus tarkoittaa.
Viestejä koulusta (s. 48)
Teksti kuunnellaan verkosta ja opiskelijat kertovat omin sanoin, mistä tekstissä on kyse. Sen jälkeen teksti luetaan ja käydään läpi sen uudet ja haastavat sanat. Myös laatikossa oleva sanasto käydään yhdessä opettajan kanssa läpi. Sanat liittyvät kodin ja koulun väliseen viestintään. Opettaja ja opiskelijat voivat keksiä sanoista esimerkkilauseita ja kirjoittaa ne ylös.
Sen jälkeen teksti kuunnellaan vielä uudestaan ja vastataan seuraaviin sisältökysymyksiin:
1. Mikä oli reissuvihko? (Se oli vihko, joka kaikilla oppilailla oli ennen mukana koulussa.)
2. Kuka kirjoitti reissuvihkoon? (Opettaja ja vanhemmat kirjoittivat sinne viestejä.)
3. Miksi nykyään oppilailla ei ole reissuvihkoa? (Nykyään oppilailla on Wilma, joka toimii internetissä.)
4. Mitä tarkoittaa lapsen huoltaja? (Huoltaja on lapsen vanhempi tai muu aikuinen, joka pitää lapsesta huolta.)
5. Mitä opettaja kirjoittaa Wilmaan? (Opettaja kirjoittaa Wilmaan poissaolot, arvosanat ja tärkeät tiedotteet.)
Tämän tekstin yhteydessä kannattaa vielä palata aiemmin opittuihin verbien nykyajan ja menneen ajan muotoihin. Opiskelijoita voi pyytää etsimään tekstistä asiat, jotka tapahtuvat nyt, ja asiat, jotka tapahtuivat aiemmin.
Wilma (s. 49–51)
Näillä sivuilla on useampi Wilma-viesti peräkkäin. Ne kannattaa käsitellä yksitellen siten, että ensin ne luetaan ja tehdään niihin liittyvät sisältötehtävät. Osa tehtävistä on sisältökysymyksiin vastaamista ja osa tekstin avainsanojen selittämistä.
Jokaiseen viestiin kirjoitetaan myös vastaus. Opiskelijat voivat työstää vastausta itsekseen tai pareittain. Opettaja korjaa vastaukset, mutta korostaa viestinnällisyyden merkitystä. Opettajan johdolla voidaan lopuksi luoda yhdessä mallivastaukset, joiden yhteydessä opiskelijat oppivat myös suomenkielisen kirjallisen viestinnän kohteliaisuusfraasit (esim. miten aloitetaan ja lopetaan viesti kohteliaasti).