Oppimista tukeva projektityöskentely

Oppimista tukevan projektityöskentelyn tausta-ajatuksena on opiskelijalähtöisyys eli opittavien asioiden sitominen opiskelijan omaan elämään ja omiin kiinnostuksenkohteisiin ja tarpeisiin. Projektityöskentely auttaa myös opiskelijaa suuntaamaan katseensa luokkahuoneesta ja kirjasta oikeaa kieltä ja autenttisia kielenkäyttötilanteita kohden.

Projektityöskentelyä voi hyödyntää koko opintojakson ajan oppikirjan avulla opiskelun lisäksi. Esitetyistä työskentelytavoista voi valita kullekin opintoryhmälle parhaiten sopivan vaihtoehdon. Projektityöskentelyn tapoja voidaan myös vaihdella tai mukauttaa oppikirjassa kulloinkin käsiteltävään aihealueeseen sopivaksi.

Sanomalehtityöskentely

Sanomalehtityöskentelyn taustalla on ajatus siitä, että opiskelija voi ja hänen kannattaa suunnata katseensa oikeisiin kielenkäyttötilanteisiin ja teksteihin jo alusta saakka. Ei haittaa, vaikka hän ei vielä ymmärrä ja hallitse kaikkia rakenteita tai sanoja.

Tavoitteena on luoda opiskelijan oma materiaali, johon hän voi palata myöhemmin opintojensa aikana ja jota hän voi hyödyntää sanaston ja rakenteiden oppimisessa ja laajentamisessa. Pyrkimyksenä on myös tukea opiskelijan itseohjautuvuutta ja pitkäjännitteistä työskentelyä.

Projektityöskentely toteutetaan seuraavalla tavalla:

A-tapa:

1. Opiskelija etsii viikoittain (riippuen opiskelijoiden taidoista ja omista kiinnostuksenkohteista) kaksi uutista, mainosta tai kuvaa sanomalehdestä, jotka liittyvät jollain tavalla kirjassa käsiteltävään lukuun tai jotka hänestä itsestään ovat tärkeitä tai kiinnostavia.

2. Opiskelija lukee uutisen läpi ja valmistautuu kertomaan/kirjoittamaan siitä lyhyesti omin sanoin seuraavat asiat:
– mikä on uutisen otsikko?
– mistä uutinen kertoo? (mitä tapahtuu? missä? milloin?)
– miksi hän valitsi tämän uutisen/miksi se oli kiinnostava?

3. Opiskelija leikkaa ja kerää uutiset talteen vihkoon tai kansioon.

4. Opiskelija poimii jokaisesta uutisesta 3–5 uutta ja tärkeää sanaa tai ilmausta.

Vaikka projektityöskentely sellaisenaan ei sovi kaikille kursseille tai kohderyhmille, sanomalehtiä olisi hyvä kuitenkin hyödyntää oppimisessa. Jos opiskelupaikkakunnalla on ilmaisia sanomalehtiä (esim. Metro-lehti, paikallislehdet) tai opettaja haluaa hyödyntää verkosta löytyviä uutisia, niiden pohjalta voi rakentaa monipuolisia ja opiskelijalähtöisiä opetustuokioita. Sanomalehtiä voi käyttää esim. luku- ja kirjoitustaidon kursseilla ja suomen kielen alkeiskursseilla seuraavasti:

B-tapa:

1. Opiskelijat tuovat päivän ilmaisen uutislehden (esim. Metro-lehti) mukanaan kurssille.

2. Opiskelijat selailevat lehtiä pienissä ryhmissä tai pareittain.

3. Lehteä käydään yhdessä läpi siten, että opiskelijat saavat ensin ottaa sieltä esiin itseään kiinnostavia uutisia, kuvia tai mainoksia. Yhdessä katsotaan, mihin ne liittyvät ja mistä ne kertovat. Tämä on lähinnä suullista työskentelyä. – Yhdessä luetaan toki otsikot ja kerätään taululle avainsanoja uutisista, mutta uutisten ja mainosten sisällöt käydään läpi keskustelemalla.

4. Myös opettaja voi nostaa esiin uutisia, jotka hänestä ovat tärkeitä, ajankohtaisia, kiinnostavia tai hauskoja.

5. Uutislehdistä voidaan koota myös kuvasanakirjaa (erityisesti luku- ja kirjoitustaidon tunneilla tai hitaasti etenevillä kursseilla).

Sanomalehtityöskentely on suosittua opiskelijoiden keskuudessa. Usein se on saa aikaan spontaania keskustelua, kun opiskelijat kertovat uutisia, tapahtumia tai kokemuksiaan kotimaastaan. Työskentelymalli rohkaisee opiskelijoita käyttämään ja tutkimaan autenttisia tekstejä.

Valokuvatyöskentely

Toisenlainen projektityyppinen työskentelymuoto on valokuvaaminen. Tämä työmuoto on yhteisöllisempi, eikä tarkoituksena ole tehdä yksilöllisiä tuotoksia vaan pikemminkin keskustella ja oppia toinen toisiltaan.

1. Kukin opiskelija kuvaa elämäänsä tai haluamiaan asioita viikon ajan digikameralla tai puhelimella.

2. Opettaja antaa tehtäväksi kuvata opiskelijan omaa arkea ja elämää eli sitä, mitä kukin haluaa esitelle muille. Kuvausaiheet vaihtelevat opiskelijasta ja hänen mielenkiinnonkohteistaan riippuen: opiskelijat voivat esitellä esimerkiksi lähtömaansa perinteisiä esineitä, ruokaa ja ruoanvalmistustapoja, koulumatkaansa ja kauppareissuaan Suomessa, perhettään tai vaikkapa viikonloppumatkaansa toiseen kaupunkiin.

3. Viikon viimeisenä kurssipäivänä opiskelijan kuvat heijastetaan valkokankaalle näkyviin ja opiskelija esittelee kuvansa ja kertoo niistä toisille. Kerronta on vapaamuotoista, kuten myös kuvauksen kohteet ovat olleet. Opettaja auttaa kerronnassa. Tavoitteena ei ole täydellinen, virheetön kieli eikä virallisen oloinen esitelmä. Tarkoitus on pikemminkin kurkistaa opiskelijan arkipäivään ja nostaa sieltä esiin sanastoa, ilmauksia ja rakenteita.

4. Tehtävän yhteydessä voidaan kerrata rakenteita, joita on viikon aikana muutenkin käsitelty. Jos esimerkiksi on käsitelty paikallissijoja, voidaan ne luontevasti nostaa esiin opiskelijan kuvista: Fatima meni kauppaan, sitten hän leipoi keittiössään kakun ja meni ystävälleen kylään.

5. Tehtävää käydään suullisesti läpi, mutta uudet sanat ja ilmaukset kirjoitetaan näkyviin taululle.