Me ja tarpeemme

Luonnonvarojen käyttäjiä olemme me kuluttajat sekä meidän tarpeitamme ja halujamme tyydyttävä yhteiskunta ja elinkeinoelämä eli alkutuotanto, jalostus sekä palvelut. Elinkeinoelämää ohjaavat paljolti markkinat ja kannattavuus, joihin me kuluttajat puolestamme vaikutamme valinnoillamme. Painoarvomme on siis suuri. Luonnonvarojen kestävä käyttö vaatiikin sekä tuotanto- että kulutustapojen muutosta.

Kehityksen suunta?

Teollisen yhteiskunnan suuri haaste on taloudellisen toiminnan sopeuttaminen luonnon sietokykyyn. Ilmastonmuutoksen vaikutus energiatalouteen ja uusiutumattomien luonnonvarojen rajallisuus osoittavat kuinka tiukasti talous- ja ympäristöpolitiikka tulee liittää toisiinsa. Aasian ja muiden nopeasti kehittyvien alueiden kuluttajien vaurastuessa luonnonvarojen riittävyys voi nousta yhtä tärkeäksi kysymykseksi kuin ilmastonmuutos.

Kansainvälinen kilpailu sekä ilmastonmuutoksen ja kestävän kehityksen kaltaiset suuret haasteet pakottavat Suomen etsimään uusia innovaatioita sekä parantamaan kilpailukykyään ja tuottavuuttaan.

Lähes kaksi kolmesta vuosina 2006–2008 innovaatioita käyttöönottaneista yrityksistä ilmoitti innovaatioidensa tuottaneen ympäristöhyötyjä. Ympäristöhyödyistä yleisimpiä olivat tehokkaampi energian ja materiaalien käyttö, jätteiden, veden tai tuotannossa käytettävien materiaalien kierrätys sekä energian käytön tehostuminen. Yritykset pitivät tärkeimpinä syinä ympäristöinnovaatioiden käyttöönottoon niiden kysyntää sekä ympäristöystävällisen toiminnan vapaaehtoisia sopimuksia ja ohjeita. (Tilastokeskuksen Innovaatiotoiminta 2008 –tutkimus).

Suomessa on tapahtunut muutos, joka on nostanut yritykset keskiöön ympäristöasioiden edistämisessä. Sen sijaan että yritykset nähtäisiin lähinnä ympäristöongelmien aiheuttajina, liiketoimintaa on yhä yleisemmin alettu pitää keskeisenä keinona ympäristöongelmien ratkaisemisessa (Toimintaohjelman tilannekatsaus 2010).

Kansainvälisessä ympäristöpolitiikassa puhutaan vihreästä talouskasvusta ja Green Economystä. Talouskriisin ratkaisemiseksi ja erityisesti nousumahdollisuuksien etsimisessä sekä OECD että YK ovat sitoneet talous- ja ympäristöpolitiikan vahvasti toisiinsa.

Sanotaan, että olemme siirtymässä teollisen kehityksen kuudenteen aaltoon, jolle kuvaavaa on biopohjainen tuotanto, vihreä kemia, teollinen ekologia, uusiutuva energia ja vihreä nanoteknologia. Suomen luonnonvarastrategian tavoitteet palvelevat näitä näkemyksiä (ks. Suomi on edelläkävijä).

Kulutustottumukset uhka ekosysteemille

”Joka vuosi ihmiskunta kaivaa esiin ja työntää erilaisten myllyjen lävitse noin puoli miljardia tonnia materiaa ja heittää sen saman tien pois. Vain yksi prosentti päätyy lopulliseen tuotteeseen ja on käytössä vielä puoli vuotta myynnin jälkeen. Kaikki muu on jätettä. Tämä tuotantotapa ja sitä ruokkiva kulutus uhkaavat nyt kaikkia maapallon ekosysteemejä.”  

- L. Hunter Lovins. Maailman tila 2008, Worldwatch -instituutti.

Linkkejä

Cleantech Finland - Toimintaohjelman tilannekatsaus 2010 (pdf, Sitra) 

Tekes - teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus

Suomen teollisen ekologian seura ry

Research.fi  

Ympäristöfoorumin yritykset (EK) 

Gaia Group Oy

Ekokaupungit vientihankkeita (TEM)

Green Economy (UNEP)

Ympäristö (EK)