Teknologiateollisuus

Erikoistumalla edelläkävijäksi

Teknologiateollisuus koostuu metallien jalostuksesta, kone- ja metallituoteteollisuudesta, elektroniikka- ja sähköteollisuudesta sekä tietotekniikka-alasta.

Suomalainen teknologiateollisuus on maailman mittakaavassa pieni mutta osaamiseltaan suuri. Olennaista on erikoistuminen ja näillä erikoistumisaloillaan monet yritykset ovat maailmanmarkkinoilla vahvoja. Tällaisten alojen tuotteita ovat muun muassa massa- ja paperikoneet, hissit, nosturit, maarakennus-, kaivos- ja metsäkoneet sekä loistoristeilijät.

Uusiutumaton kiertää

Alan raaka-aineet ovat uusiutumattomia. Metalleja voidaan kuitenkin kierrättää loputtomasti. Kierrätys on alalla itsestäänselvyys ja on olemassa siihen erikoistuneita yrityksiä. Esimerkiksi kaikesta maailmassa valmistetusta kuparista 80 prosenttia kiertää edelleen. Metallin jalostaminen malmista kuluttaa yli 2 kertaa enemmän energiaa kuin metallin valmistaminen kierrätysraaka-aineesta. (Teknologiateollisuus.fi)

Ongelmat kehittävät liikeideoita

Kallistuva energia ja raaka-aine sekä niiden saatavuuden epävarmuus pakottavat ideoimaan korkeamman jalostusarvon tuotteita ja kehittämään uutta tehokkaampaa teknologiaa. Niin sanotun puhtaan teknologian tuotannossa teknologiateollisuuden rooli on tärkeä. Suomalaisia vahvuusalueita ovat metsäteollisuuden ja energian tuotantoteknologia sekä malmien rikastuksen ja metallinjalostuksen teknologia. Myös energian käytön ja säästön teknologia ovat maailman huippua

Yli puolet maailman kuparista ja kolmannes nikkelistä valmistetaan suomalaisten kehittämällä ekologisella liekkisulatusmenetelmällä, joka tuottaa tarvitsemansa energian itse.

Tuotannon sivutuotteiden hyötykäyttöä pyritään lisäämään. Esimerkiksi terästehtaiden kuonia käytetään maa- ja tierakentamisessa, sementin valmistuksessa ja maanparannusaineena. Suomessa kehitettyä kuonien käsittelyprosessia on myyty myös muihin maihin.

Alan omien vuonna 2007 tehtyjen tutkimusten mukaan energiatehokkuudessa on vielä paljon parannettavaa ja alan kaikki yritykset ovatkin solmineet työ- ja elinkeinoministeriön kanssa energiansäästösopimukset.

Metallien valmistuksella on ympäristövaikutuksia, mutta päästöt ovat ratkaisevasti pienentyneet kymmenen vuoden aikana (ERAC 2008). Historialliset metallikertymät maaperässä säilyvät kuitenkin pitkään.

Teksti: Pirjo Piesala

Linkkejä

Pienilläkin matkoilla on merkitystä – hissi voi säästää

Kone Oy on suomalainen yritys, joka valmistaa hissi- ja liukuporrasratkaisuja. Yritys toimii 50 maassa ja työllistää 34 000 henkilöä.

Hissit voivat käyttää jopa 10 prosenttia koko rakennuksessa kulutetusta energiasta. Kone Oy on on panostanut ekotehokkuuden kehittämiseen ja sen ratkaisut ovat vähentäneet hissien ja liukuportaiden energiankulutusta jopa 75 prosenttia.

Pilvenpiirtäjissä hissien sähkönkulutuksesta 85–90 prosenttia kuluu hissin liikuttamiseen korkeassa rakennuksessa. Kone Oy onkin keskittynyt pilvenpiirtäjäratkaisuissaan jarrutusenergian takaisin verkkoon palauttaviin (regeneratiivisiin) järjestelmiin. Käyttöön palautettu energia voidaan muuntaa käytettäväksi esimerkiksi rakennuksen valaistukseen.

Hissin valmiustilan energiankulutus on saatu pieneksi, kun hissin viimeisen kutsun jälkeen valaistus ja tuuletus kytkeytyvät automaattisesti pois päältä ja aktivoituvat uudelleen hissiä kutsuttaessa.

Ympäristötekoja maailman mittakaavassa

Taajuusmuuttajia voidaan pitää Suomen merkittävimpänä yksittäisenä vientituotteena, jolla vaikutetaan ympäristön myönteiseen kehitykseen. Taajuusmuuttajia viedään vuodessa 750 miljoonan euron arvosta (Etla, 2008). Kun sähkömoottoreita voidaan taajuusmuuttajan avulla säätää toimimaan tarpeen mukaisesti, vähenee sähkönkulutus jopa 60–70 prosenttia.

Suomalainen teollisuus on tehostanut selvästi energiankäyttöään mm. taajuusmuuttajien avulla. Varsinkin metsäteollisuus on toiminut sähkökäyttötekniikan kehityksen veturina. Suuressa suomalaisessa paperitehtaassa voi olla 10 000 sähkömoottoria ja modernissa autossa 60 sähkömoottoria. Kun arvioidaan, että noin puolet maailman kaikesta tuotetusta sähköstä käytetään sähkömoottoreissa, on kyse maailmanluokan suomalaisesta ympäristökeksinnöstä. Suomalainen tuotanto kattaa noin viidenneksen maailman taajuusmuuttajamarkkinoista.

Energiatehokkain tehdas

Outokumpu Oyj on erikoistunut ruostumattoman teräksen sekä kupari- ja sinkkimetallin valmistukseen ja näihin liittyvän teknologian kehittämiseen ja myyntiin. Outokummun suurin tehdaskokonaisuus sijaitsee Torniossa. Tehdas on maailman energiatehokkain ruostumattoman teräksen valmistuksessa.

Tehtaan keinot materiaali- ja energiatehokkuuteen

  1. Teräksen seosaine, kromi, saadaan tehtaan alueelta ⇒ kuljetus vähenee

  2. Oma, erilainen uunitekniikka ⇒ hiilidioksidipäästöt muita vähäisemmät

  3. Ainoana maailmassa käyttää kromin sulana ⇒ säästää energiaa

  4. Sivutuotteena syntyvän häkäkaasu korvaa öljyä ja nestekaasua (ainoa sovellus maailmassa) ⇒ säästää energiaa

  5. Kaasujen ja jäähdytysvesien lämpöenergiaa hyödynnetään prosesseissa ⇒ säästää energiaa

  6. Sivutuotteet, kuonat, käytetään rakennusmateriaaliin, joka valmistetaan samoissa prosesseissa kuin päätuotteetkin ⇒säästää neitseellistä kiviainesta ja energiaa

  7. Tuotteina uusia, kevyitä erikoisteräksiä ⇒ vähentää esimerkiksi teräksisen tankkiauton polttoainekuluja ja päästöjä