Puu

Metsien maa

Pinta-alaan suhteutettuna Suomi on yksi maailman metsäisimmistä maista ja Euroopan maista metsäisin. Suomen maapinta-alasta 86 prosenttia on metsää, mutta pohjoisista oloista johtuen puumäärä hehtaarilla on vain Euroopan keskitasoa.

Uusiutumisesta on todisteena se, että vaikka metsiämme on hyödynnetty teollisesti toista sataa vuotta, metsissämme on nyt puuta enemmän kuin koskaan tuona aikana. Suomessa laki vaatii, että metsä on uudistettava hakkuun jälkeen. Suomessa hakataan vuodessa vähemmän puuta kuin mitä kasvukauden aikana ehtii kasvaa. Suomessa on paljon metsäteollisuutta, joten metsien käyttöaste eli hakkuiden suhde puuvarojen kasvuun on moniin muihin Euroopan maihin verrattuna korkea.

Ympäristömyötäinen raaka-aine

Puun suurin etu raaka-aineena on sen uusiutuvuus ja kierrätettävyys. Lisäksi puutuotteet ovat usein kestäviä ja korjattavia. Elinkaarensa lopussa puuperäinen tuote hajoaa täysin ja palautuu ravinteina luonnon kiertokulkuun. Puulla voidaan tulevaisuudessa korvata uusiutumattomia materiaaleja, sillä siitä voidaan valmistaa muun muassa rakennusmateriaaleja, pakkauksia, biomuovia, kemikaaleja sekä energiaa (ks. Metsäteollisuus).

Pohjoisten ja lauhkeiden vyöhykkeiden metsät sitovat tällä hetkellä paljon enemmän hiiltä kuin vapauttavat eli ne ovat hiilinieluja. Hiilidioksidia sitoo eniten puiden kasvu. Vanhat metsät puolestaan ovat hiilivarastoja. Puun palaessa, lahotessa ja hengittäessä vapautunut hiilidioksidi sidotaan takaisin puun yhteyttäessä ja valmistaessa rakennusaineita itselleen.

Muukin metsäluonto huomioon

Talousmetsien luonnonhoidolla tarkoitetaan kaikkia niitä metsänhoidon menetelmiä, joilla voidaan turvata tai lisätä luonnon monimuotoisuutta talousmetsissä. Luonnonhoito on ollut mukana metsänkäsittelyohjeissa 1990-luvulta lähtien ja perustuu tutkimustietoon sekä lakisääteisiin ja metsäsertifioinnin vaatimuksiin.

Suomessa metsiä on suojeltu eniten ja tiukimmin koko Euroopassa (Parviainen 2007). Uusia vapaaehtoisia suojelutapoja metsänomistajille on kehitetty METSO-ohjelman avulla.

Teksti: Pirjo Piesala