Jätemäärät kasvaneet

Elintason noustessa myös jätteiden määrä on kasvanut. Kasvu on ollut kaksi kertaa nopeampaa kuin talouskasvu. Yhdyskuntajätettä kertyy Suomessa 520 kiloa asukasta kohden vuodessa (2008). Suurimmat jäte-erät ovat elintarvikejätettä, keräyspaperia, pahvia ja kartonkia. Jätettä syntyy tuotteiden elinkaaren kaikissa vaiheissa.

Jäte on raaka-aine

Jäte on itse asiassa väärässä paikassa olevaa käyttökelpoista raaka-ainetta. Yrityksille kaikki raaka-aineet ja jätteet ovat menoeriä, joten mitä tarkemmin ne voidaan hyödyntää, sen kannattavampaa toiminta useimmiten on. Aiemmin jätteeksi nimetyt aineet ovat nykyisin yritysten rahanarvoisia prosessin sivutuotteita tai uusioraaka-aineita. Moni yritys toimittaa prosessiensa sivutuotteita raaka-aineeksi toiselle teollisuudenalalle.

Hyötykäyttö lisääntyy

Samaan aikaan kun jätemäärät ovat kasvaneet, kaatopaikoille viedyn sekajätteen määrä on laskenut. Puolet jätteestä hyödynnetään materiaalina tai polttamalla.

Kaupan ja teollisuuden pakkaus-, paperi- ja muovijätteet sekä rakennusjätteet muodostavat noin 70 –80 prosenttia kaatopaikalle vietävän jätteen määrästä, joten niiden ohjaaminen hyötykäyttöön vähentää kaatopaikkatilan tarvetta merkittävästi. Kotitalous- ja palvelutuotannosta syntyvistä jätteistä valtaosa viedään kaatopaikoille.

Teollisuuden jätteiden hyödyntämisen aste on jatkuvasti noussut. Teollisuuden jätteistä käytetään hyödyksi noin 90 prosenttia.Tästä huomattava osa hyödynnetään materiaalina eli kierrätetään. Kierrätysmateriaalia käytetään yleisesti paperi- ja metalliteollisuudessa raaka-aineena. Kemianteollisuudessa erityisesti hapot, katalyytit ja liuottimet kiertävät: ne puhdistetaan ja käytetään uudelleen (ks. Luonnonvarojen käyttäjät).

Moni yritys toimittaa prosessiensa sivutuotteita raaka-aineeksi toiselle teollisuudenalalle. Esimerkiksi energiantuotannossa sivutuotteena syntyvästä kipsistä huomattava osa toimitetaan eteenpäin jatkojalostajille ja maanrakennuskäyttöön. Terästeollisuuden sivutuotteista hyötykäyttöön toimitetaan kuonatuotteita, joista tehdään mm. teiden pohjissa käytettävää eristehiekkaa. Niitä käytetään myös rakennusteollisuudessa (EK, ympäristö).

Ympäristöministeriön työryhmä esitti keväällä 2010 biojätteen kieltämistä kaatopaikoilta. Biohajoavan jätteen kaatopaikkakielto on Suomen ilmastotavoitteiden mukainen. Kaatopaikalla biohajoava jäte synnyttää hajotessaan metaania, joka on yli kaksikymmentä kertaa voimakkaampi kasvihuonekaasu kuin hiilidioksidi. Kaatopaikan sijaan biojäte voitaisiin hyödyntää materiaalina tai energiana, esimerkiksi liikenteen polttoaineena tai sähkön ja lämmön tuotannossa. (Tiedote 16.2.2010 Ympäristöministeriö). Kaatopaikkakiellon lisäksi työryhmä esitti 13 konkreettista ehdotusta, jotta biohajoavan jätteen energiana hyödyntämiseen tähtäävät investoinnit kasvaisivat merkittävästi nykyisestä.

Yhdyskuntajätteiden määrä käsittelytavoittain vuosina 2002-2008

 Teollisuudessa jätteiden poltto on jo melko yleistä ja teollisuusjätteet sisältävätkin usein huomattavasti energiaa. Jätteiden hyödyntäminen energiaksi polttamalla on perusteltua silloin, kun materiaalisisällön hyödyntämiseen ei ole mahdollisuuksia. Kierrätyspolttoaineella saadaan korvattua fossiilisia, uusiutumattomia polttoaineita ja vähennettyä hiilidioksidi- ja metaanipäästöjä.

Yhdyskuntajätteiden hyödyntäminen energiana on Suomessa useimpiin EU-maihin verrattuna vähäistä. Suomeen rakennetaan näinä vuosina useita jätevoimaloita, joissa voidaan tuottaa kierrätyskelvottomasta kaatopaikkajätteestä energiaa. Yksi tällainen on Lahti Energia Oy:lle vuonna 2012 valmistuva voimalaitos, joka tuottaa energiaa täysin uudenlaisella Metso Oyj:n valmistamalla jätekaasuteknologialla (ks. Kemianteollisuus).

Biokaasu

EU-lainsäädäntö edellyttää biohajoavan jätteen kaatopaikkasijoituksen vähentämistä. Eloperäisestä jätteestä voidaan valmistaa biokaasua. Biokaasua muodostuu erilaisten mikrobien hajottaessa orgaanista ainesta hapettomissa olosuhteissa. Hajotuksen tuloksena syntyy runsaasti metaania sisältävää biokaasua sekä lannoittamiseen sopivaa humusta. Luonnossa biokaasua muodostuu kosteikoissa ja eläinten suolistossa.

Haitallinen kasvihuonekaasu, metaani, käytetään biokaasulaitoksessa uusiutuvana polttoaineena. Toiminnassa ei muodostu jätteitä. Biokaasua hyödynnetään lämmön- ja sähköntuotannossa tai jalostamalla se ajoneuvojen polttoaineeksi.

Suomen kunnat voivat lisätä paljon biokaasun hyödyntämistä kaatopaikoillaan ja vedenpuhdistamoillaan. Suurin biokaasuresurssi löytyy maatalouden jätteistä.

Teksti: Pirjo Piesala

Linkkejä