Arki on täynnä kaivannaisia

Arkipäivämme ovat täynnä maankamaran aineksia. Metallit, samoin kuin betonin, lasin, posliinin ja monien lannoitteiden raaka-aineet, on saatu maankamaran mineraaleista. Kiveä louhitaan seinien ja lattioiden pinnoitteiksi sekä tulisijojen raaka-aineiksi. Maankamarasta saadaan öljyn lisäksi myös muita energialähteitä kuten uraania, kivihiiltä ja maalämpöä. Maankamaran ainekset ovat useimmiten uusiutumattomia tai erittäin hitaasti uusiutuvia kuten eloperäinen maalaji, multa.

Malmit

Euroopassa kulutetaan huomattavasti enemmän metalleja kuin mitä alueella pystytään tuottamaan. Tämän seurauksena Euroopan Unionissa käytettävistä metallisista raaka-aineista 98 prosenttia tuodaan alueen ulkopuolelta. Myös Suomen metalliteollisuus on raaka-aineidensa suhteen voimakkaasti riippuvainen tuonnista. Kaivostoiminta on kuitenkin tällä hetkellä Suomessa nopeassa kasvussa, joten suuremman omavaraisuuden saavuttaminen tulevaisuudessa on todennäköistä.

Suomen metallikaivoksista louhitaan ja rikastetaan pääasiassa kromia, nikkeliä, kuparia, sinkkiä, kobolttia, hopeaa ja kultaa. Suomen osuus koko EU-alueen kullan ja nikkelin tuotannosta on merkittävä ja esimerkiksi Sotkamon Talvivaarassa on Euroopan suurin tunnettu nikkeliesiintymä. Kuitenkin yli 90 % Suomessa jalostetuista nikkelirikasteista tuodaan edelleen maahamme. Kromia saadaan vain muutamista paikoista maapallolla, mutta Suomen kromivarannot ovat huomattavat.

Teräksen raaka-aineena käytettävää rautaa ei Suomesta tällä hetkellä louhita, vaikka potentiaalia raudan kaivostuotantoon löytyy Itä-Lapista. Kaikki Suomessa jalostettavat rautarikasteet tuodaan näin ollen ulkomailta, pääasiassa Ruotsista ja Venäjältä. Teräs on tärkein raudasta valmistettava tuote. Teräksen kokonaiskierrätysaste on Suomessa 90 prosenttia.

Suomessa ei louhita alumiinin raaka-ainetta, bauksiittia, mutta olemme merkittävä alumiiniraaka-aineen kierrättäjä. Kierrätyksessä kuluu 5 prosenttia siitä energiamäärästä, jota alumiinin valmistaminen neitseellisestä bauksiitista vaatii. Kun alumiinitölkki valmistetaan kierrätetystä alumiinista, säästyy energiaa yhtä paljon kuin sitä kuluu tietokoneen käytössä yhdessä vuorokaudessa (Stena Recycling).

Suomessa ei ole uraanikaivoksia, mutta metallia esiintyy Suomen maankamarassa paikoin niin paljon, että uraanin etsintä on taas elpynyt hintojen kohottua. OECD:n ydinenergiaohjelman ja IAEA:n yhteisen raportin mukaan maailman taloudellisesti käytettävissä olevien uraanivarantojen arvioidaan riittävän nykyisten ydinvoimaloiden tarpeisiin seuraavaksi 85 vuodeksi.

Suomen kallioperää pidetään varsin suotuisana paikkana löytää niin sanottuja hi-tech – metalleja. Ne ovat välttämättömiä uuden teknologian laitteissa kuten kännyköissä, litteissä näytöissä, katalysaattoreissa ja aurinkokennoissa (GTK). Tällaisia metalleja ovat mm. niobi, tantaali, indium, gallium, germanium, skandium ja harvinaiset maametallit.

Romu on raaka-ainetta

Metallit ovat uusiutumattomia mutta säilyviä luonnonvaroja: metallia voidaan kierrättää ikuisesti ilman, että sen ominaisuudet heikkenevät. Kierrätys vähentää syntyvää jätettä sekä säästää energiaa ja luontoa.

Metallien kierrätys ja käsittely on Suomessa organisoitu hyvin ja se toimii tehokkaasti. Eri metalleille ja tuotteille tarvitaan ennen uudelleenkäyttöä erityyppisiä prosesseja, kuten esikäsittely, murskaus, metallien erottelu eri menetelmillä sekä puhdistus, rikastus, sulatus ja valu harkoiksi.

Metallinkierrätysyritykset kierrättävät kaikkea rautaa nuppineuloista panssarivaunuihin. Esimerkiksi 40 prosenttia koko maailman teräksen tuotannosta valmistetaan kierrätysmateriaalista. Jokaisessa uudessa metallipakkauksessa on vähintään 25 prosenttia kierrätettyä materiaalia. Kierrätys on liiketaloudellisesti kannattavaa toimintaa, koska kierrätysraaka-ainetta hyödyntävä metallinjalostus säästää energiaa metallista riippuen 60–95 prosenttia.

Teollisuusmineraalit

Teollisuusmineraaleja on mukana monissa arjen tavaroissa, kuten tietokoneen ja kännykän akuissa, papereissa, maaleissa, lääkkeissä ja kosmetiikassa. Myös teollisuuden prosesseissa mineraaleja käytetään monipuolisesti. Teollisuusmineraaleihin kuuluvat kaikki mineraalit ja kivilajit, joilla on teollista käyttöä paitsi metalliset malmit, mineraaliset polttoaineet ja jalokivet. Suomen kallioperässä on runsaasti teollisuusmineraaleja. Yleisimmin meillä käytettyjä ja Suomessakin tuotettuja teollisuusmineraaleja ovat kalsiitti, dolomiitti, apatiitti, talkki, kvartsi, ja maasälvät. Tärkeimmät tuontimineraalimme ovat papereihin ja keramiikkaan tarvittava kaoliini ja maalien titaanidioksidi. Langattomaan teknologiaan sekä hybridi- ja sähköautoihin tarvittavaa litiumia on löytynyt Suomesta, ja sen merkitys voi nousta tulevina vuosina.

Kiviaines

Kiviaineksiin kuuluvat sora, hiekka ja kalliomurske. Ne ovat Suomen eniten hyödynnettyjä uusiutumattomia luonnonvaroja. Suurten asutuskeskusten läheisyydessä on jo pulaa hyvälaatuisesta luonnonsorasta. Soravarojen ehtyessä on alettu käyttää yhä enemmän kallion kiviainesta, jonka osuus on jo yli puolet kiviainesten kokonaiskäytöstä.

Kiviainesten käytössä ristiriitaa aiheuttavat harjujen ja kallioiden luonnon- ja maisemansuojelulliset arvot sekä pohjavesialueet. Suomi on toiseksi suurin kiviaineen kuluttaja Euroopassa henkilöä kohden laskettuna, 20 000kg/henkilö vuodessa.

Teksti: Pirjo Piesala

Suomen kaivokset ja louhokset (2007)

10 metallimalmikaivosta
16 kalkkikivilouhosta tai -kaivosta
20 teollisuusmineraali- tai teollisuuskivilouhosta

Lähde: Kaivannaisteollisuus ry

KITTI kertoo kiviainesvarat

Geologisia luonnonvaroja varten on kehitetty tilinpitojärjestelmä (KITTI). Siihen kirjataan muodostumakohtaisesti maa- ja kiviainesten määrä-, laatu- sekä ottotiedot. Tilinpitoon kytketään tiedot myös kaivannaisteollisuuden sivutuotteista ja jätteistä sekä soveltuvin osin muista korvaavista aineksista sekä niiden teknisistä ominaisuuksista.

Tavoitteena on muun muassa ”neitseellisten” maa-ainesten säästeliäs ja taloudellinen käyttö korvaavien ainesten ja kierrätyksen avulla sekä ottotoiminnasta aiheutuvien ympäristöhaittojen minimointi. Näin pyritään turvaamaan yhteiskunnan kiviaineshuolto tulevaisuudessa ja lisäämään materiaalitehokkuutta kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti.

Linkkejä