Asuimmepa maaseudun rauhassa tai kaupungin sydämessä, toimeentulomme ja koko elämämme riippuu maapallon luonnon tuottamista elämän edellytyksistä. Ilman niitä meillä ei olisi ravintoa, happea, energiaa, raaka-aineita tuotteisiin tai luonnon tarjoamia elämyksiä. Väestön ja kulutuksen kasvun seurauksena luonnonvarojen käyttö kasvaa jatkuvasti ja kielteiset ympäristövaikutukset lisääntyvät. Luonto tukee hyvinvointiamme vain, jos se itse voi hyvin.

Meillä on ekologista velkaa

Nykyisin maailmantalous hyödyntää luonnonvaroja nopeammin kuin niitä luonnon prosesseissa syntyy. Living Planet 2008 -raportin mukaan yli kolme neljäsosaa maailman ihmisistä asuu valtioissa, jotka ovat ekologisia velallisia. Näissä maissa kansallinen kulutus on ylittänyt oman maan biokapasiteetin eli tuottokyvyn.

Useat meistä ylläpitävät elämäntapaansa ja taloudellista kasvua käyttäen hyväkseen muun maailman ekologista pääomaa – tietämättä elämäntapojensa todellisia vaikutuksia kohdemaissa. Teollisuusmaissa eletään yli varojen ja seuraukset jäävät pitkälti kehitysmaiden, tulevien sukupolvien ja ekosysteemien maksettaviksi.

Ekologinen jalanjälki (EJJ)

Ekologinen jalanjälki mittaa ihmiskunnan aikaansaamaa maapallon ekosysteemeihin kohdistuvaa kulutusta. Se mittaa nykyisellä kulutuksella ja teknologialla tapahtuvaa uusiutuvien luonnonvarojen kulutusta. Uusiutumattomien luonnonvarojen kulutusta ei lasketa. Laskentayksikkönä käytetään globaalia hehtaaria (gha), jonka laskentaperusteena käytetään kansainvälisiä keskiarvoja.

Ekologisella jalanjäljellä pyritään kertomaan, elämmekö maapallon biologisen tuottokyvyn eli biokapasiteetin rajoissa.

Ilmaisia palveluja

Yhdistyneiden Kansakuntien eli YK:n pääsihteerin aloitteesta vuonna 2005 laaditun globaalin ekosysteemiarvion (Millennium Ecosystem Assessment, MA) päätuloksia oli, että kaksi kolmannesta maailman ekosysteemipalveluista, eli ekosysteemien ihmisille tarjoamista hyödyistä ja hyödykkeistä, on vakavasti heikentynyt. Arviossa todetaan, että ilman voimakkaita toimia luonnonjärjestelmien toimintakyky heikentyy väestönkasvun ja erityisesti materiaalisen kulutuksen kasvun myötä. Ekosysteemiarviota oli laatimassa yli 1300 eri alojen asiantuntijaa 95 eri maasta (ks. Ekosysteemipalvelut).

Arvio on lisännyt näkemystä siitä, että luonnonvarojen hupenemisen sijaan meidän onkin huolehdittava luonnon antimia ja palveluja tuottavien ekosysteemien toimintakyvystä ja palautuvuudesta.

Kilpailu kiristyy

Luonnonvarojen merkitys talous- ja turvallisuuspolitiikassa on nykyään suurempi kuin koskaan. Kun luonnonvarat vähenevät, maailmanlaajuinen kilpailu raaka-aineista kiristyy ja niiden saatavuus vaikeutuu. Tämä voi muuttaa globaaleja voimasuhteita ja heikentää yleistä turvallisuutta. Tulevaisuudessa on tärkeää kyetä luomaan hyvinvointia ja vaurautta aiempaa kestävämmin muun muassa kansainvälisillä sopimukslla.

Globalisaation vaikutus

Globalisaatio vaikuttaa luonnonvarojen käyttöön. Yritykset hakevat maailmalta markkinoita ja toimintapaikkoja, joissa taloudellinen toiminta on tuottoisinta. Luonnonvarat ja vauraus ovat kuitenkin jakautuneet maapallolla epätasaisesti eikä kaikilla ole mahdollisuutta osallistua luonnonvarojen kauppaan. Ihmisoikeuksille ja ympäristölle talouden globalisaatio on haaste. Suomen ulkoministeriön kehitysviestinnän tiedotteen mukaan vuoden 2009 Maailman talousfoorumin (WEF) vuosittaisessa kokouksessa kaivattiin kokonaisvaltaista otetta maailman talousjärjestelmään, eräänlaista ”globaalitalouden peruskirjaa”, jonka suunnitteluun kaikki asianosaiset olisi otettava mukaan.

Teksti: Pirjo Piesala