Miten opettaa luonnonvaroista
Pyrkimys kokonaisuuden ymmärtämiseen
Luonnonvarojen opetuksen tulisi auttaa oppilasta luomaan kokonaiskuva luonnonvaroista, niiden käytön välttämättömyydestä, käytön elinkaaresta sekä vastuullisen eli kestävän käytön periaatteista. Maailmanlaajuiset ongelmat, kuten luonnonvarojen käyttö, tulevat helpommiksi ymmärtää, kun niitä lähestytään paikallisten, oppilaan elämää lähellä olevien esimerkkien kautta ja luonnollisissa yhteyksissä eri oppiaineissa.
Luonnonvaroissa on eroja
Oppilaan tulee ymmärtää mitä luonnonvaroilla tarkoitetaan – mukaan lukien myös uudemmat käsitteet, kuten ekosysteemipalvelut. On tärkeää opettaa nuoria ymmärtämään, että on olemassa hyvin erilaisia luonnonvaroja. Luonnonvarat ovat elinehtomme eikä niiden käyttöä voida lopettaa. Meillä on kuitenkin mahdollisuus valita kestävämpiä vaihtoehtoja: käytetään uusiutuvia ja karttuvia luonnonvaroja siten, että monimuotoisuus säilyy sekä kierrätetään säilyviä luonnonvaroja.
Koko elinkaari huomioon
Kun tavoitteena on luonnonvarojen kestävä käyttö, on tärkeää tuntea luonnonvarojen käytön elinkaari:
- Luonnonvaran muodostuminen tai tuottaminen (alkutuotanto)
- Luonnonvaran jalostaminen teollisuudessa ja sen hyödyntäminen palveluelinkeinoissa
- Kuluttajan valinnat, käyttö ja käytön jälkeinen toiminta
Kaikki osat elinkaaressa ovat yhtä tärkeitä kestävyyteen pyrittäessä. Tässä aineistossa on nostettu esille elinkeinotoiminnan osuus elinkaaressa, koska sen rooli luonnonvarojen käytössä on suuri, mutta asiaa ei ole käsitelty koulujen oppimateriaaleissa. Kuluttajan arkikäytänteistä on tuotettu runsaasti oppimateriaalia.
Elinkeinot ja kuluttajan käyttäytyminen liittyvät saumattomasti yhteen. Elinkeinot tuottavat vaihtoehtoisia tuotteita ja palveluita. Yritys, jonka tuotteita ja palveluja kuluttajat ostavat, menestyy. Toivon, että kuluttajan rooli valintojen tekijänä ja kestävän kehityksen edistäjänä nostetaan esille samalla, kun perehdytään elinkeinojen mahdollisuuksiin edistää kestävyyttä.
Kestävyydellä monta puolta
Kestävällä kehityksellä on monta puolta: ekologinen, taloudellinen ja sosiaalinen kestävyys. Kestävä kehitys on kuin kolmijalkainen tuoli: jos yksi jaloista katkeaa, tuoli kaatuu. Esimerkiksi, jos ihmisellä on nälkä, hän ottaa ruuan sieltä mistä saa, vaikka se olisikin kiellettyä tai epäekologista. (Mäntyranta, 2010).
Aineisto esittelee ajatuksia ja esimerkkejä luonnonvarojen hyödyntämisen vaikutuksista luonnolle ja yhteiskunnalle. Sekä ekologista että taloudellista puolta on tuotava opetuksessa esiin, jotta nuorille muodostuisi realistinen käsitys aiheesta. Sosiaalinen kestävyys jää tässä aineistossa lähes huomiotta.
Paikallisuus konkretisoi ongelmia
Opetusmenetelmissä olen nostanut esiin paikalliset tutkimukset. Globaalitkin ongelmat ratkaistaan viime kädessä paikallisilla toimilla ja valinnoilla. Oman kotiseudun, koulun ja kodin luonnonvaroihin ja niiden käyttöön tutustuminen tuo isot ongelmat lähemmäs omaa elämää. Paras kokonaiskuva nuorelle muodostuu, jos opetus etenee paikallisten esimerkkien avulla luonnonvarasta elinkeinon raaka-aineeksi ja tuotteeksi sekä edelleen kuluttajan käyttäytymiseen.
Oppiaineiden yhteistyötä
Kestävyyden eri puolet ja elinkaaren tapahtumat aukeavat oppilaalle parhaiten eri oppiaineiden yhteistyönä. Näin tälle globaalille ongelmalle saadaan riittävästi painoarvoa ja näkyvyyttä. Toivon, että luonnonvaroihin liittyviä projekteja ja teemapäiviä mietitään opettajakunnassa yhteisvoimin lukuvuosisuunnitelmia tehtäessä. Osio Aiheen käsittely eri oppiaineissa tarjoaa vinkkejä eri oppiaineiden opettajille.
Teksti: Pirjo Piesala