Vesi
Maailman ennätys Suomeen
Vesi on uusiutuva luonnonvara. Siitä huolimatta vettä ei riitä kaikille. FAO on arvioinut (2007), että vuoteen 2025 mennessä kaksi kolmasosaa maailman väestöstä asuu veden ajoittaisesta puutteesta kärsivillä alueilla.
Suomessa niukkuus ei ole juuri rajoittanut veden käyttöä. Suomen vesivarat ovat asukaslukuun ja veden käyttöön nähden runsaat. World Water Council ja Britannian Centre for Ecology and Hydrology arvioivat kehittämänsä vesiköyhyysindeksin perusteella Suomen maailman rikkaimmaksi maaksi veden suhteen. Indeksin laskemisessa otetaan huomioon vesivarojen määrä, vesihuollon kattavuus, veden käyttö kotitalouksissa, teollisuudessa ja maataloudessa, ympäristöasiat sekä vesihuoltoon liittyvät sosio-ekonomiset tekijät.
Vesiköyhyysindeksi eri maissa 2002
Me suomalaisetkin vaikutamme muiden maiden vesivaroihin, sillä monet päivittäiset tuotteemme sisältävät välillistä ns. piilovettä. Tämä piilovesi on voitu kuluttaa maissa, joissa vedestä on pulaa. Esimerkiksi kupillinen kahvia sisältää kahvin tuotantoon kulunutta piilovettä jopa 140 litraa. Vesijalanjäljen avulla myös tämä piiloveden osuus selviää suoraan kuluttamamme veden lisäksi.
Maassamme on sisävesiä lähes 10 prosenttia pinta-alasta ja lisäksi meri reunustaa meitä kahdelta ilmansuunnalta. Yli 70 prosenttia järvi- ja merialueestamme on pintaveden perusteella vedenlaadultaan erinomaista tai hyvää.
Pohjavettä on Suomessa lähes kaikkialla. Uutta pohjavettä syntyy noin kuusi miljoonaa kuutiometriä vuorokaudessa. Yhdyskuntien ja teollisuuden vuorokautinen vedenkäyttö on Suomessa 7,5 prosenttia uusiutuvien vesivarojen määrästä. Ongelmia veden riittävyyden suhteen esiintyy paikallisesti lähinnä rannikkoalueilla.
Käytetyin luonnonvaramme
Vesivaroja tarvitaan juomaveden hankinnan lisäksi muun muassa energiantuotantoon, teollisiin prosesseihin, maatalouteen, kuljetukseen ja virkistykseen. Vesi on tilavuudeltaan ylivoimaisesti eniten käytetty luonnonvaramme.
Vesilaitosten jakamasta vedestä noin 60 prosenttia on pohjavettä (Ymparisto.fi). Puhdistettua pintavettä juodaan etenkin pääkaupunkiseudulla, Turun seudulla ja Oulussa. Yhdyskuntien osuus vedenkulutuksesta on vain kolme prosenttia. Teollisuuden vedenkäyttö on noin puolet koko maan vedenkulutuksesta. Teollisuus käyttää tuotannossaan lähes yksinomaan pintavettä. Kotitalouksissa veden kulutus asukasta kohti on 90–270 litraa vuorokaudessa, tavoitetaso on noin 130 litraa (Motiva).
Vuonna 2008 Suomen kokonaisenergiasta tuotettiin vesivoimalla noin neljä prosenttia. Suomessa on käytössä noin kaksisataa vesivoimalaitosta. Vesivoiman lisärakentamiseen on mahdollisuuksia, mutta suuret vesivoimahankkeet herättävät vastusta ympäristönsuojelullisista syistä.
Vesivarojen käyttö eri Euroopan maissa (milj. m3 vuodessa)
Belgia
Uusiutuvat vesivarat: 12 500
Veden otto: 9030
Veden käytön intensiteetti % : 72
Italia
Uusiutuvat vesivarat: 175 000
Veden otto: 56200
Veden käytön intensiteetti % : 32
Suomi
Uusiutuvat vesivarat: 108 000
Veden otto: 3001
Veden käytön intensiteetti % : 3
Norja
Uusiutuvat vesivarat: 39 000
Veden otto: 2025
Veden käytön intensiteetti % : 1
Lähde: Ympäristö ja luonnonvarat 2000:4. Tilastokeskus
Vesivarojamme uhat
Keskeisimmät vesistöjen ongelmat ovat hajakuormitus ja sisäinen kuormitus. Hajakuormitus tarkoittaa vesistöön tulevaa ylimääräistä ravinnevalumaa ja happea kuluttavaa ainesta, jolla ei ole selvää päästölähdettä. Sisäisessä kuormituksessa pohja-ainekseen varastoituneet ravinteet vapautuvat veteen. Nämä ilmiöt aiheuttavat rehevöitymistä ja leväongelmia. Pohjavesien uhkana ovat maanteiden suolaus ja pilaantuneet maa-ainekset. Ilmaston ääriolosuhteiden lisääntyminen on ollut nähtävissä viime vuosina lisääntyneinä tulvina ja kuivuusongelmina.
Veden mahdollisuudet
Vedestä ja sen riittävyydestä tulee monen asiantuntijan mukaan seuraava globaali ympäristöhaaste. Maailmanlaajuiset veteen liittyvät ongelmat ovat valtavat. Suomella on hyvä maine vesiteknologiassa ja ympäristöosaamisessa. Niistä kaavaillaan jopa Suomen uutta tukijalkaa.
Teksti: Pirjo Piesala
Huippututkimusta
Vuoden 2010 alussa Kemira Oyj ja Valtion teknillinen tutkimuskeskus, VTT, kertoivat perustavansa Suomeen suuren vesitutkimuksen keskuksen, Center of Water Efficiency Excellence.
Tutkimusalueet on valittu niin, että ne luovat ratkaisuja kasvaviin maailmanlaajuisiin vesiongelmiin. Tavoitteena on kehittää teknologiaa, jonka avulla voidaan tehostaa veden käyttöä ja kierrätystä sekä luoda ympäristön kannalta kestävämpiä ja energiatehokkaampia ratkaisuja vettä kuluttavalle teollisuudelle.
Esimerkkejä tutkimusalueista ovat makean veden valmistus energia- ja kustannustehokkaasti merivedestä sekä jätevedenkäsittelyssä syntyvän biomassan hyödyntäminen biopolttoaineiden tuotannossa.
Linkkejä
- Ideoita, tietoa ja kuvia vedestä opetuskäyttöön (UNESCO)
- Water (WHO)
- Water Wiki (YouTube)
- Vesivoima (Motiva)
- Virtuaali Vuoksi