Energia- ja ravintokasvit
Luontaiset mahdollisuutemme
Suomessa voidaan harjoittaa maataloutta lähes koko maan alueella. Kasvukausi on puolta lyhyempi kuin Keski-Euroopassa, joten Suomen viljelykasvit on jouduttu jalostamaan näihin olosuhteisiin sopiviksi. Ne eivät silti ole yhtä satoisia kuin muualla Euroopassa viljeltävät lajikkeet.
Suomessa viljelymaiden tilaa on seurattu kolmekymmentä vuotta. Seuranta kertoo, että huomattava osa suomalaisista viljelymaista on edelleen melko happamia, vähäravinteisia ja haitallisten raskasmetallien pitoisuudet ovat alhaisia.
Ravintoa kasveista
Suomen pinta-alasta kahdeksan prosenttia on maatalousmaata (2008). Viljelyksessä oleva peltoala on huomattavasti pienentynyt, ja toisaalta kesannoitu ja viljelemätön ala on lisääntynyt vuosikymmenten aikana. 1990-luvun alussa viljelyala oli 60 prosenttia vuoden 1970 tilanteesta.
Yli puolella pelloista viljellään viljakasveja ja noin kolmasosalla nurmea. Loput pelloista ovat kesannolla tai niillä viljellään muita kasveja, kuten rypsiä, perunaa ja sokerijuurikasta. Luonnonmukaisesti viljeltyä peltoa oli vuonna 2008 noin seitsemän prosenttia koko viljelyalasta.
Energiaa kasveista
Energiakasvit ovat kasveja, joita viljellään biopolttoaineen raaka-aineeksi tai puupolttoaineeksi. Suomessa käytetään energiakasveina ainakin pajua, ruokohelpiä, rypsiä sekä viljan olkea.
Biomassasta saadaan energiaa polttamalla, käymällä (biokaasu) tai valmistamalla etanolia ja biodieseliä. Bioetanolin raaka-aineeksi soveltuvat kaikki sokeri- ja tärkkelyspitoiset kasvit kuten vilja, peruna ja sokerijuurikas. Öljykasveista voidaan valmistaa vain biodieseliä.
Ensimmäisen sukupolven biopolttoaineiden eli viljelykasveista tehtyjen polttoaineiden tuotanto kilpailee ruuan tuotannon kanssa viljelyalasta. Suomessa ravinnon ja rehujen tuotantoon tarvitaan noin vajaa kaksi miljoonaa hehtaaria peltoa, jolloin energiatarkoituksiin voitaisiin käyttää yli puoli miljoonaa hehtaaria (PTT 2006). Toisen sukupolven biopolttoaineet tuotetaan puusta, viljelyjätteistä sekä lannasta.
Teksti: Pirjo Piesala
Linkkejä
Luonnonvarapuntari (MTT)
Koottua tietoa luonnonvarojen kestävästä käytöstä
(MTT)
Peltobiomassat globaalina energianlähteenä
(pdf, MTT)
Peltoenergia (VAPO)
Ruokohelpin tie pellolta polttoon (Turveteollisuusliitto)