Rakentaminen

Toimivan yhteiskunnan tae

Kiinteistö- ja rakennusala on koko kansantaloudelle merkittävä. Se tuottaa ja ylläpitää maamme infrastruktuuria, kuten asuin-, työpaikka- ja vapaa-ajan tiloja sekä liikenne-, vesihuolto- ja energiahuoltoverkkoa. Se luo edellytykset elinkeinoelämälle ja yhteiskunnan toimivuudelle.

Rakennusala jakautuu erilaisiin toimialoihin, kuten talonrakennus- ja rakennustuoteteollisuuteen sekä infratoimialaan (maa- ja vesirakennus sekä asfalttiala). Rakennusalan tuotannosta merkittävä osa viedään tuotteina ja projekteina ulkomaille. Viennin määrä on tuontia suurempi.

Suurin kuluttaja

Noin puolet luonnonvarojen kulutuksesta ja noin 40 prosenttia jätteistä aiheutuu rakentamisesta (Forest.fi. 2009). Lisäksi valtaosa alalla käytetyistä luonnonvaroista on uusiutumattomia.

Suomessakin eniten luonnonvaroja kuluttaa (tonneina) maa- ja vesirakentaminen, muun muassa katujen, teiden ja vesiverkostojen rakentaminen. Niissä tarvitaan suuria määriä erilaisia maa-aineksia. Talonrakennus ja rakennusten käyttö puolestaan kuluttavat lähes 40 prosenttia Suomen vuotuisesta kokonaisenergiankulutuksesta (Motiva). Rakennusten lämmitys on merkittävä kasvihuonekaasujen tuottaja. Rakennusala on siten avainasemassa myös luonnonvarojen käytön tehostamisessa ja vähentämisessä.

Tehokkuutta tekemässä

Ekotehokkuudesta on tulossa yksi laadukkaan rakentamisen kriteereistä turvallisuuden, terveellisyyden, viihtyisyyden ja kestävyyden rinnalle. Myös EU:n ilmastosopimukset ja energiadirektiivit vaativat toimintojen tehostamista.

Elinkaarinäkökulma rakentamisessa tarkoittaa sitä, että kohteen suunnittelussa otetaan huomioon toteutusvaiheen lisäksi käyttö, kuten huollettavuus, korjattavuus, muunneltavuus ja ympäristövaikutukset. Suunnittelussa lyödään lukkoon noin 80 prosenttia talon tulevista käyttö- ja energiakustannuksista. Rakennusalalla on kehitetty erilaisia ympäristö-, ekotehokkuus- ja elinkaarimittareita (REM-mittaristo) avuksi suunnittelijoille, valmistajille, urakoitsijoille ja käyttäjille.

Rakennuksissa on paljon energiansäästön mahdollisuuksia. Matalaenergiarakentaminen on tarkoitus saada vallitsevaksi uudisrakentamisen muodoksi vuoteen 2012 ja passiivirakentaminen vuoteen 2020 mennessä (Nieminen, J. VTT 2009). Tällöin rakennus kuluttaa alle puolet vähemmän energiaa kuin nykyinen rakentamismääräysten minimivaatimukset täyttävä talo. Energiatehokkuusvaatimukset voivat myös lisätä rakentamisen ympäristövaikutuksia, koska rakennusmateriaalien kulutus kasvaa. Rakennusmateriaalit eroavat kuitenkin paljon toisistaan. Tutkimusten mukaan esimerkiksi puinen seinä hillitsee ilmastonmuutosta ja betoninen kiihdyttää (Forest.fi 27.04.2009).

Ekotehokkuus Visiossa 2020-2050 arvioidaan, että vuonna 2050 rakennuskantamme energiantarve on 50 prosenttia pienempi kuin 2010 ja tarvittava energia tuotetaan hajautettuna rakennuksissa itsessään.

 

Kaikilta uudisrakennuksilta sekä olemassa olevilta myytäviltä ja vuokrattavilta rakennuksilta vaaditaan nykyisin energiatodistus. Sen avulla rakennusten energiatehokkuutta voidaan helposti vertailla.

Kestävä rakentaminen huomioi koko aluerakentamisen. Ekotehokkaassa yhdyskuntarakenteessa etäisyydet ovat lyhyitä, liikkumistarve vähäistä ja elinympäristö on silti viihtyisä. Suomessa on käynnissä Eco Drive -hanke, joka luo menetelmiä ekotehokkaiden asuinalueiden toteuttamiselle.

 

Teksti: Pirjo Piesala

Esimerkkejä infrarakenteistamme

Tieverkosto 453 000 km, josta katuja 26 000 km

Raideliikenneverkko 7 210 km

Lentokenttiä 76 kpl

Kauppa- ja teollisuussatamia 60 kpl

Vesiväylät 16 200 km

Lähde: Tiehallinto ja Infa 2010 -kehittämisohjelma

Lämmitysenergian kulutus erilaisissa omakotitaloissa (kWh/m2/vuosi)

Rintamamiestalo    310
2000-luvun ”normitalo”   120
Matalaenergiatalo   35-50
Passiivienergiatalo  20-30

Lähteet: VTT, TM Rakennusmaailma

Linkkejä

Energiaviisas uudistalo

Passiivirakentaminen (pdf)

Rakentamisen ympäristövaikutus (Forest.fi)

Rakennetun ympäristön huippuosaamisen keskittymä

Rakennusjätteet 
(Ympäristöyritysten liitto)

UUMA-kehityshanke kiviaineksen kierrätykseen (Ymparisto.fi)

Luukku House

Rakennusteollisuus

Rakentamalla hyvinvointia (Rakennusteollisuus)

Energiatehokas koti

Eko-Viikki (Motiva)

Rym Oy

Asumisen uudistaminen 
(pdf, ARA)

Moderni puukaupunki -hanke, 1997-2013 (pdf, Eastwood)

Voiko koti tuottaa enemmän energiaa kuin kuluttaa?

Matalaenergiatalon lämmitysenergiantarve on puolet pienempi verrattuna ns. normitaloon, joka täyttää voimassa olevien rakentamismääräysten vaatimukset. Passiivienergiatalon lämmitysenergian tarve on korkeintaan neljäsosa nykyisestä normitalosta. Nollaenergiatalo tuottaa uusiutuvaa energiaa vähintään saman verran kuin se kuluttaa uusiutumatonta energiaa. Plusenergiatalo tuottaa energiaa vuositasolla enemmän kuin se kuluttaa.

Erilaisissa matalaenergiataloissa keskeistä on ulkovaipan lämpöhäviö ja poistoilman lämmön talteenotto sekä ihmisten, koneiden ja valaistuksen hukkalämmön hyödyntäminen ja auringon energia.

Kiviaines kiertämään

Luontoa, luonnonvaroja, pohjavettä sekä kallio- ja harjumaisemia voidaan säästää järkevällä kivi- ja maa-aineshuollon suunnittelulla. Kierrätyskiviaineksen käyttö kasvaa ja sitä kehitetään. Kierrätyskiviaineksella tarkoitetaan ylijäämälouhetta, kierrätysbetonia, -tiiltä ja -asfalttia sekä kivihiilenpolton lento- ja pohjatuhkaa, jotka jalostetaan uusiokäyttötarkoituksiin.

Rudus Oy jalostaa ja kierrättää kyseisiä aineksia monenlaiseen hyötykäyttöön. Yhtiö on kehittänyt uusia tuotteita ja ratkaisuja. Rudus valmistaa betonijätteestä uusiotuotetta, Betoroc-mursketta. Jätteen jalostaminen tuotteeksi on monivaiheinen prosessi. Mursketta voidaan käyttää teissä, kaduissa, pihoissa, putkikaivannoissa ja perustuksissa.