Mitä on ”epäreilu datatalous"?
Tällä hetkellä meistä kerätyn datan määrä ylittää arkijärjen.
Tällä hetkellä meistä kerätyn datan määrä ylittää arkijärjen, todettiin Sitran tekemässä Digivalta-selvityksessä.
Yksilöiltä puuttuu sekä kansalaistaitoja että työkaluja vaikuttaa heistä kerätyn datan käyttöön ja hyötyä tästä datasta. Pieniltä yrityksiltä puuttuu neuvotteluvoimaa kilpailla tasapuolisesti suurien globaalien yritysten kanssa. Tavallisten ihmisten harteilla on paljon velvollisuuksia oman perusoikeuden, yksityisyyden, suojelua varten, kun vastuun palveluista pitäisi olla palveluita tuottavilla yrityksillä.
Ymmärrys netissä tapahtuvan, datapohjaisen seurannan ja profiloinnin laajuudesta on usein puutteellista. Datan profilointi tuo myös valtaa vaikuttaa meihin yksilöinä. Yhteiskuntina olemme heräämässä sille, että keskeiset somealustat ja digitaaliset kauppapaikat ovat niin sanottua yhteiskunnan kriittistä infrastruktuuria, esimerkiksi demokraattisen keskustelun kannalta. Tämän kaltaisilla alustoilla ja niiden algoritmeilla on paljon valtaa siihen, mitä yksilöt näkevät arjessaan. Jos tätä valtaa kyetään hyödyntämään ihmisten manipuloimiseksi – esimerkiksi valetietoa jakamalla – vaarantuu pahimmillaan demokraattisen järjestelmän toimivuus, joka perustuu ajatukseen autonomisista yksilöistä, jotka ovat kykeneviä tekemään itsenäisiä päätöksiä.
Alustat voivat vaalien yhteydessä esimerkiksi poistaa yksittäisiä julkaisuja tai jäädyttää käyttäjätilejä ilman, että yksilöllä on käytössään oikeussuojakeinoja. Demokraattisen keskustelun kannalta tietyt alustat voivat olla välttämättömiä paikkoja kohtaamisille. Toiminnan estäminen vertautuisi siihen, että yksityinen yritys voisi estää poliittisia ehdokkaita tapaamasta kansalaisia torilla.
Ongelma ei rajoitu vain pienempien yritysten kohteluun. Kriittisiä portinvartijapalveluita käyttävät yksilöt joutuvat käytännössä usein hyväksymään annetut niin sanotut “ota-tai-jätä” -käyttöehdot.
Suurten yritysten markkinapaikoilla omia tuotteitaan myyvät pienet ja keskisuuret yritykset ovat altavastaajina alustoihin nähden, jotka voivat hyödyntää markkinapaikkansa dataa tarjotakseen omia kilpailevia tuotteitaan. Lisäksi alustojen on todettu toisinaan edellyttävän pienemmiltä yrityksiltä epäreiluja ehtoja tai estämään näiden innovaatioiden pääsyn markkinoille. Tämän seurauksena lainsäätäjä on puuttunut toistuviin lain rikkomuksiin muun muassa maailmanhistorian suurimmilla sakoilla.
Faktalaatikko: Digijätit ovat saaneet maailman historian suurimmat sakot toiminnasta kilpailua vastaan.
Kilpailulainsäädäntö luotiin 1800-luvun lopun Yhdysvalloissa vastauksena määräävään markkina-asemaan päässeiden yritysten ylilyönneille. Tapauksista tunnetuin oli öljyliiketoimintaa harjoittanut Standard Oil. Yritys pyrki estämään kilpailua muun muassa ostamalla kilpailijoitaan tai ajamalla niitä pois markkinoilta saalistushinnoittelulla. Standard Oil pilkottiin 34 erilliseen organisaatioon vuonna 1911.
Yhdysvalloissa liittovaltion kauppakomissio[1] tutkii Metaa (Facebook) markkina-aseman väärinkäytöstä. Yhtiö osti uhkaavimmat kilpailijansa Instagramin ja WhatsAppin ja näiden lisäksi sen väitetään ostaneen pienempiä kilpailijoitaan näiden innovaatioiden hautaamiseksi, kun sen oma innovaatiotoiminta ei riittänyt kilpailussa mukana pysymiseen.
Cambridge Analytica -skandaalissa Facebook luovutti käyttäjistä keräämäänsä dataa laittomasti kolmansille osapuolille. Dataa käytettiin muun muassa valetietojen kohdentamiseen vaaleissa äänestäjien hämmentämiseksi. Facebook sai noin viiden miljardin dollarin suuruiset sakot.[2] Tietovuotaja Frances Haugenin vuonna 2021 luovuttamien tietojen mukaan Facebook mahdollistaa edelleen valetiedon levittämisen kaupallisista syistä.
Euroopan komissio määräsi Googlelle 2,42 miljardin euron kokoiset sakot vuonna 2017 omien tuotteittensa suosimisesta hakukoneessa, yhteensä 4,34 miljardin euron sakot vuonna 2018 määräävän markkina-asemaa koskevien laittomien käytäntöjen vuoksi liittyen Android käyttöjärjestelmään[3] ja 1,49 miljardin euron sakot vuonna 2019 väärinkäytöksistä verkkomainonnassa. Osa väärinkäytöksistä oli komission mukaan jatkunut yli kymmenen vuotta ja estänyt muiden yritysten innovoinnin ja kilpailun.[4] Tämän jälkeenkin on Googlea vastaan nostettu vastaavia syytteitä määräävän markkina-aseman väärinkäytöksistä.
[1] Federal Trade Commission. FTC Alleges Facebook Resorted to Illegal Buy-or-Bury Scheme to Crush Competition After String of Failed Attempts to Innovate. 19.8.2021. (haettu 21.4.2022)
[2] YLE Uutiset. Facebookille jättisakot Cambridge Analytica -kohun seurauksena – joutuu maksamaan viisi miljardia dollaria käyttäjätietojen vuotamisesta. 13.7.2019. (haettu 21.4.2022)
[3] Euroopan komissio. Kilpailunrajoitukset: Komissio määrää Googlelle 4.34 miljardin euron sakon yhtiön hakukoneen määräävää markkina-asemaa vahvistavien Android-mobiililaitteita koskevien laittomien käytäntöjen vuoksi (PDF). Lehdistötiedote 18.7.2018. (haettu 21.4.2022)
[4] Euroopan komissio. Kilpailunrajoitukset: Komissio antaa Googlelle 1,49 miljardin euron sakot väärinkäytöksistä verkkomainonnassa (PDF). Lehdistötiedote 20.3.2019. (haettu 21.4.2022)
Ensimmäinen askel tilanteen korjaamiseksi on lisätä ymmärrystämme tästä uudesta taloudesta. Tämän lisäksi tarvitaan muutoksia rakenteisiin ja yksilöiden taitoihin. Euroopan unioni on luomassa uutta sääntelyä markkinavoiman ja neuvotteluvoiman tasapainottamiseksi suurten yritysten ja pienempien yritysten sekä suurten yritysten ja yksilöiden välillä. Sääntelyn tarkoituksena on vahvistaa kilpailua ja uusien innovaatioiden ja tulokkaiden pääsyä markkinoille ja sitä kautta parantaa yksilön ja yritysten valinnanvaraa.