Yhdessä voimme kehittää koulujen toimintakulttuuria
Kirjoittaja: Riikka Aminoff
Tämän kansainvälisen kolmepäiväisen seminaarin alkuunpanija ja sydän oli mikkeliläinen intohimoinen pedagogi, opettaja ja väitöskirjatutkija Marja-Leena Bilund. Yhdessä Marja-Leenan ja paikallisten koulutusalan asiantuntijoiden kanssa Opetushallituksen Erasmus+ kansallisen toimiston tapahtumatuottajat järjestivät antoisan osaamisen kehittämisen kokonaisuuden eurooppalaisille opettajille.
”Siitä huolimatta, että näin ison, kouluvierailuja, työpajoja ja asiantuntijapuheenvuoroja sisältävän seminaarin järjestäminen kesti puolitoista vuotta, tekisin saman vaikka heti uudestaan”, kommentoi Marja-Leena innostuneesti tapahtuman jälkipuinnin yhteydessä.
Huhtikuussa Mikkeliin kokoontui yli kuusikymmentä opettajaa kahdestakymmenestäkahdesta Euroopan maasta. Seminaarin teemat olivat inklusiivinen luokka ja digiavusteinen oppiminen. ”Näiden kahden teeman yhdistäminen on haastavaa, mutta uskon, että yhdessä me opettajat pystymme muuttamaan koulumaailmaa jakamalla ideoita ja toimintatapoja”, Bilund visioi.
Seminaarin osallistujat saivat sekä teoreettisia ajatuksia että käytännön vinkkejä siitä, mitä digitalisaatio ja inkluusio voivat tarkoittaa koulun arjessa. Työpajoissa mikkeliläiset asiantuntijat jakoivat osaamistaan. Pääpuhujina toimivat Niina Junttila, Sara Sintonen, Kati Sormunen ja Elina Paatsila.
Varjosta valoon
Seminaarin ensimmäisen pääpuheenvuoron piti kasvatuspsykologian professori Niina Junttila. Teemana oli yksinäisyys ja ulkopuolisuus kouluissa.
”Dynaaminen vuorovaikutus lapsen kaikissa eri konteksteissa on merkityksellistä. Jokainen meistä voi olla se aikuinen, joka luo yhteishengen ja ottaa kaikki mukaan. Voit luoda oppimisen yhteisön, jossa kaikkia kuullaan ja jossa kaikilla on tunne, että he ovat tärkeitä”, Niina painotti.
Niinan puheenvuoron rankat teemat pysäyttivät pohtimaan omia toimintatapoja ja herättelivät löytämään uusia tapoja tukea oppijoita. Synkempiä tutkimustuloksia tasapainottivat positiivisen pedagogiikan asiantuntija Elina Paatsilan vinkit.
”Se, mihin kiinnität huomiosi, alkaa kasvamaan. Jokaisen lapsen oikeus on tulla nähdyksi hyvänä. Hauraat lapset tarvitsevat vielä enemmän vahvistusta”, kertoi Elina.
Yksi seminaarin osallistujista, kreikkalainen opettaja Maria Gogou, kommentoi meille: ”Sessiot olivat mahtavia, varsinkin Elinan ajattelutapa vahvuuksien tunnistamisesta on erityisen helppo viedä koulun arkeen.” Samaa mieltä olivat myös Jacqueline Cremer and Maike Hieltjes Alankomaista: “Kyllä, juuri nämä positiivisen pedagogiikan neuvot olivat erityisen käyttökelpoisia meillekin.”
Puheenvuoron päätti ”iloinen varistanssi”; hauska pedagoginen vinkki aivojen tauottamiseen.
Kumppaneita kansainväliseen yhteistyöhön
Verkostoitumisellekin oli varattu aikaa. Kun kyseessä on kansainvälinen Erasmus+ seminaari, voi osallistujien tavoitteena olla kumppanin löytäminen kansainväliseen yhteistyöhön. Alankomaista saapuneet Jacqueline ja Maike työskentelevät kummatkin neljä päivää viikossa alakoulun opettajina. Viidentenä päivänä he ovat kiertäviä TVT-opettajia.
“Saimme täältä idean kansainväliseen projektiin, jossa teemana on offline-koodaus. Oppilaamme saavat tehdä teemasta digitaalisen kirjan. Etenemme pienin askelin ja teemme ensin napakan eTwinning-projektin”, he kertoivat.
eTwinning-projektit ovat matalan kynnyksen kansainvälisyyttä, jossa opettajat valitsevat yhteistyön keston, osallistujat ja työkalut. Hakemuksia ja rahoitusta ei ole. Projekti voidaan toteuttaa European School Education Platform -alustalla olevassa työskentelytilassa. Esimerkiksi tunnin pituinen yhteistyökokous videoneuvottelutyökalun avulla voi olla eTwinning-projekti.
Kreikkalainen Maria Gogou, joka työskentelee pienessä koulussa, ei ollut koskaan tehnyt eTwinning-projekteja eikä Erasmus+ -hankkeita. Hän innostui kovasti kansainvälisyydestä ja aikoo hakea Erasmus+ -akkreditointia yhdessä koulunsa rehtorin kanssa.
”Tämän seminaarin jälkeen konsortio on tavoitteeni”, suomalainen Fiia Lujasmaa kommentoi ja jatkoi: ”Minä ja koulumme emme ole tehneet kansainvälistä yhteistyötä lähiaikoina. Täältä löysin kumppaneita Romaniasta, Sloveniasta, Puolasta ja Suomesta. Aloitamme eTwinning-projektilla, jonka teemana on kestävä ruoka.”
Suomalainen koulu kiinnostaa aina
Viimeinen päivä oli varattu kouluvisiiteille. Vierailu suomalaisessa koulussa on monen eurooppalaisen opettajan unelma. Kävimme sairaalakoulussa, Otavian opistossa, Kalevankankaan koululla ja Rantakylän yhtenäiskoululla. Rantakylän yhtenäiskoulun inklusiiviset toimintatavat sekä upeat tilat ja välineet herättivät ihastusta osallistujissa. Suomalaisen koululounaan jälkeen tarjolla oli vielä pullakahvit opettajanhuoneessa. Innostuneita keskustelijoita sai kehottaa siirtymään bussille, joka vei heidät Helsingin-junalle.
”Osallistujat olivat ihania ja ennakkoluulottomia, ja minulla oli miellyttävä olo koko seminaarin ajan. Vaikka tulin itse Salosta, tuntui kuin olisin ollut ulkomailla”, kommentoi Lujasmaa. Olimme muutaman päivän ajan intensiivisessä ja innostuneessa ”Mikkeli-kuplassa”. Tapahtuman Howspace-verkkotilassa kommentoitiin, että kesti hetken, ennen kuin Mikkelin tunnelmista pystyi laskeutumaan takaisin arkeen.
Tule sinäkin mukaan kehittymään kanssamme
Toivottavasti olet löytänyt Erasmus+ -ohjelman tarjoamat osaamisen kehittymisen mahdollisuudet. Tule mukaan hakemaan inspiraatioita työhön, verkostoitumaan ja löytämään työkaluja päiväkodin, koulun ja oppilaitoksen toiminnan kehittämiseen. Opetushallituksen kansallisen Erasmus+ -toimiston tapahtumatuottajat järjestävät muutaman TCA-tapahtuman vuodessa eri puolilla Suomea. Myös Opetushallituksen eTwinning-tiimi järjestää omia eTwinning-seminaareja. Aina ei siis tarvitse lähteä ulkomaille tapaamaan eurooppalaisia kollegoja. Muista kuitenkin katsoa kaikki mahdollisuudet tapahtumakalentereistamme, jossa julkaisemme myös vastaavat tapahtumat muissa maissa.