Erasmus+ kannustaa nuoria aktiivisiksi kansalaisiksi
Miten tuoda Euroopan unioni lähelle lukiolaisen maailmaa ja innostaa häntä pohtimaan eurooppalaisia arvoja?
Ainakin opiskelijoiden täytyy päästä itse tekemään ja kokemaan, ajateltiin vantaalaisessa Sotungin lukiossa. Lisäksi tarvitaan monipuolista tietoa, sillä ei tosiaankaan ole helppoa hahmottaa Euroopan unionia kaikkine toimielimineen, saati kaikkia tapoja, joilla se vaikuttaa meidän suomalaistenkin elämäämme.
Sotungin lukiossa päätettiin yhdistää Eurooppa-opetukseen niin teatteria kuin luentoja ja päätöksenteon harjoittelua. Siitä syntyi Our Europe -hanke, johon koulu sai rahoitusta Erasmus+ -ohjelman Jean Monnet -toiminnosta. Kolmivuotinen hanke alkoi viime vuonna, ja hankkeessa on jo koettu monia onnistumisia.
– Aiheena oli Anne Frankin päiväkirja, josta lukiolaiset saivat valita heitä eniten koskettavia kohtia. Sitten keskustelimme yhdessä, mitä ajatuksia ne herättävät, kertoo teatteriopettaja Hanna Lekander.
Lekander kokosi katkelmista esityksen, jonka koko koulu sai nähdä lukion auditoriossa. Ryhmän kanssa tutustuttiin myös aikaan, jota Anne Frank eli. Esitys tehtiin osittain englanniksi. Tällä tavoin työskentelyssä onnistuttiin yhdistämään historia, kirjallisuus, yhteiskunta, englannin kieli ja teatteri. Työskentelytapaa Lekander kutsuu teatterilaboratorioksi.
– Me käytämme tässä teatteria yhteiskunnan ja ihmisyyden tutkimisen välineenä.
Opiskelijat pitivät työskentelystä todella paljon ja esitys teki vaikutuksen myös yleisöön. Koskettava loppu liikutti jotkut katsojista kyyneliin.
Tänä keväänä on työn alla toisenlainen teos, Bertolt Brechtin poliittinen satiiri Arturo Uin valtaannousu, joka on gangsteritarinaksi puettu kuvaus 1930-luvun Saksasta ja Hitlerin noususta. Sen kautta käsitellään populistisia liikkeitä ja diktatuuria.
– Nuoret ovat olleet siitäkin innostuneita. Humoristinen gangsteritarina uppoaa heihin, ja sitten toisaalta mukana on faktaa ajankohdan historiallisista tapahtumista.
Yhteiskunnallisten teemojen käsittelyn lisäksi Lekander pitää teatteriprojekteissa keskeisenä sitä, että nuoret tekevät esityksen yhdessä ja ottavat kokonaisuudesta vastuuta. Siitä seuraa myös yhteinen onnistumisen kokemus.
EU tutuksi
Historian ja yhteiskuntaopin opettajan Matti Jussilan johdolla Sotungin lukion opiskelijat ottivat haltuun Euroopan unionin toimintaa. Vapaavalintaisen opintojakson ohjelmaan kuului Studia Generalia -luentoja, joita pitivät niin koulun omat opettajat kuin ulkopuoliset asiantuntijat. Teemat olivat ajankohtaisia ja laajoja, mukana olivat niin populismi, Venäjä ja Nato kuin kolonialismin perintö.
EU-tason päätöksentekoon ryhmä sai tuntumaa osallistumalla European Youth Parliamentin viikonloppuistuntoon, joka simuloi Euroopan parlamentin toimintaa.
Keväällä 2023 järjestettiin opintomatka Brysseliin ja 2024 Luxemburgiin. Brysselissä tutustuttiin muun muassa Euroopan komissioon ja parlamenttiin, Luxemburgissa EU:n tuomioistuimeen ja Eurooppa-kouluun.
Matkoille ja teatteriprojektiin voitiin ottaa mukaan vain pieni määrä nuoria, mutta Eurooppa-tuntemusta haluttiin jakaa koko koululle. Yhteisellä Eurooppa-viikolla nähtiin teatteriesitys, pidettiin matkamessujen nimellä EU-maiden esittelyä ja hankkeessa mukana olleet lukiolaiset avasivat muille oppimaansa. Englannin kielen opintojaksolla tehtiin EU:n rakenteista esite, joka laitettiin jakoon muille opiskelijoille. Tänä keväänä Eurooppa-viikkoon saadaan myös vierailijoita luxemburgilaisesta koulusta.
Faktaa vai valeuutisia? Oulunkylässä ja Munkkiniemessä pureudutaan medialukutaitoon
Oulunkylän ja Munkkiniemen yhteiskouluissa haluttiin vahvistaa medialukutaitoa ja hanketta valmistelemaan kutsuttiin jo edellisestä Erasmus+ -hankkeesta tuttu yhteistyökoulu Ranskan Valbonnesta. Idean pohjalta syntyi Information or fake news? Survival guide for a responsible European citizen -kumppanuushanke.
Tärkein osa hanketta oli ranskalaisten opiskelijoiden opintomatka Helsinkiin maaliskuussa ja helsinkiläisten matka Ranskaan huhtikuussa. Matkoilla tehtiin vierailuja mediataloihin ja kuultiin asiantuntijoiden alustuksia muun muassa journalistisen työskentelyn periaatteista, faktantarkistuksesta ja disinformaatiosta, mutta tärkeää oli myös opiskelijoiden oma työskentely. Ranskalais-suomalaiset työparit kirjoittivat yhdessä artikkelin ja työstivät julisteita, joista projektissa mukana olleet asiantuntijat ja koulujen rehtorit äänestivät voittajan.
Munkkiniemen yhteiskoulun lukiota ensimmäisellä vuosikurssilla käyvä Lili Leinonen oli innoissaan, kun kuuli päässeensä mukaan Erasmus+ -ryhmään. Takana oli 6 vuotta ranskan opintoja ja mielessä kiinnostus toimittajan työtä kohtaan.
– Yhteistyö ranskalaisten kanssa sujui tosi hyvin ja teimme monenlaista mielenkiintoista yhdessä myös vapaa-aikana.
Leinonen arvosti mahdollisuutta päästä kurkistamaan toimittajan työtä kulissien taakse. Hän seuraa nyt myös aiempaa kriittisemmin erityisesti sosiaalista mediaa.
– Etenkin kun selaan Instagramia ja TikTokia, niin kyllä niitä katsoo tosi eri silmällä. Voi nauraa jutuille ilman, että uskoo niitä.
Koko koulu oppii eurooppalaisessa yhteistyössä
Hankkeita hallinnoineet Eija Raitala ja Tuija Kae toteavat, että Erasmus+ -opintojaksojen suunnittelussa ja toteutuksessa on toki aina oma vaivansa. Kansainvälinen projekti tuo kuitenkin sellaista oppia, jota olisi muuten mahdotonta saada.
– Minuthan tekee iloiseksi aina se, jos näen että oppilaat lähtevät mukaan aiheeseen tai innostuvat ranskan kielestä. Jos vaikka kymmenestä nuoresta pari saa tästä kipinän pidemmälle. Meidän tavoitehan on kauempana kuin siinä, että päästään viikoksi Ranskaan, Raitala tiivistää.
Hän lisää, että kulttuurikasvatus ja kansainvälisyys kuuluvat opetussuunnitelmaan eikä niitä ole helppoa tehdä eläväksi tavallisessa kouluarjessa.
Kaikki hankkeissa mukana olleet opettajat korostavat, että hankkeen myötä myös opettaja oppii ja saa uusia vaikutteita. Koululle jää osaamista, josta voi syntyä uusia ideoita ja työtapoja.
Sekä Sotungin lukiolla että Oulunkylän yhteiskoululla on myös Erasmus+ -akkreditointi ja ne ovat toteuttaneet useita eurooppalaisia hankkeita. Molemmissa kouluissa on useita kansainvälisyydestä innostuneita opettajia, eikä kenenkään tarvitse viedä hankkeita läpi yksin. Rehtori on molemmissa kouluissa taustatukena kannustamassa, mutta vastuu toteutuksesta on opettajilla.
Raitalan ja Kaen mielestä Erasmus+ -hankkeiden koordinointi ei kuormita liikaa, kun sen suunnittelee hyvin. He kiittävät Opetushallituksen tiimiä, joka on aina valmis auttamaan ja neuvomaan. Jean Monnet -toimintoa hallinnoidaan Brysselistä käsin ja sen kautta Tuija Kae pääsi tutustumaan myös kuuluisaan EU-byrokratiaan. Siitäkin kuitenkin selvittiin, ja Kae lupaa, että Sotungin lukiosta löytyy tukea kouluille, joita Jean Monnet -toiminto kiinnostaa.
Kirjoittaja: Päivi Kärnä. Artikkeli on julkaistu Rexi-lehden numerossa 2/2024.