Kielikarhu
Opettajan aineisto
Runojen tulkintaa
Tässä kappaleessa tutustutaan runon peruselementteihin, kuten riimitykseen ja säkeistön ja säkeen käsitteisiin. Tarkoitus on oppia tunnistamaan runo tekstilajina ja ymmärtää tämän tekstilajin peruskäsitteistä riimi, säkeistö ja säe.
Riimittely on toisen kielen oppilaallekin hyvä tapa laajentaa sanavarastoa leikin keinoin. Aluksi kannattaa valita oppilaalle mahdollisimman tuttuja sanoja, jottei asia tuntuisi vaikealta vain siksi, ettei oppilas yksinkertaisesti ymmärrä sanan merkitystä. Riimittelyn avulla voidaan sekä etsiä yhteen kuuluvia pareja että keksiä itse uusia riimipareja.
Runon tulkitseminen saattaa kuulostaa kovin akateemiselta, mutta on tärkeätä myös pienelle runonlukijalle. Tässä kappaleessa opetellaankin lukemaan runoja siten, että
- etsitään runosta sen aihe eli mistä runo kertoo
- jos runossa kerrotaan tarina tai jokin tapahtuma, etsitään se ja toistetaan esim. omin sanoin eli opitaan kertomaan, mitä runossa tapahtuu
- pysähdytään miettimään, mitä ajatuksia runo lukijassa herättää, esim. iloisia, surullisia tms.
Runoja lukiessa voidaan myös keskittyä kuuntelemaan runon kieltä yleisesti ja harjoitella esittämään runoja eri tavoin: iloisesti, salaperäisesti, surullisena, huolestuneena ym.
Tällä sivulla
Riimipariarvoituksia
- Pihalla kasvaa suuri puu, taivaalla loistaa kirkas... (kuu).
- Ensin kammataan tukka ja sitten jalkaan… (sukka).
- Talossa on seinät ja katto, lattialle laitetaan usein... (matto).
- Nummella määkii lammas, jonka suussa on vain yksi... (hammas).
- Kanalassa on uusi lukko, eipsä karkaa enää... (kukko).
- Kun koittaa kesä, on kuusessa oravan... (pesä).
- Myrkkyä sisältää kärpässieni, sitä ei voi syödä suuri eikä... (pieni).
- Metsässä on siilien piiri, sen keskellä istuu pieni... (hiiri).
- Kun yöllä kuuluu uhuu, pöllo se siellä... (puhuu).
1. Kirjoitustehtäviä
Oppilaat voivat keksiä itse lisää samanlaisia arvoituksia kuin edellä kohdassa ”Riimiarvoituksia”.
2. Luetaan runoja
- Oppilaat voivat selailla jotain runokokoelmaa ja valita sieltä esimerkiksi kolme mieluisinta runoa ja perustella, miksi pitävät juuri niistä. Tämän jälkeen esitetään nämä runot muulle luokalle.
- Helpompi versio: oppilaat selailevat esimerkiksi pareittain jotain runokokoelmaa ja etsivöt yhdestä runosta riimipareja. Lopuksi esitetään ko. runo.
3. Kirjallisuusvinkkejä
- Helakisa, Kaarina: Niille, joilla on nauravat korvat
- Itkonen, Jukka: Aakkoshammas loksuhammas
- Korolainen, Tuula: Aaveaakkoset
- Korolainen, Tuula: Kuono kohti tähteä (saatavilla myös äänikirjana)
- Kunnas, Kirsi: Tiitiäisen satupuu
- Kunnas, Kirsi: Tiitiäisen tuluskukkaro
- Kunnas, Kirsi:, Tiitiäisen pippurimylly
- Latvala, Laura: Pikku-Marian eläinkirja
- Marttinen, Tittamari: Tivoli Tähtisade
- Niska, Heikki: Peikkovaara
- Nuotio, Eppu: Näin pienissä kengissä
- Nuotio, Eppu: Hyttysenkesyttäjä ja muita haaveammatteja
- Pakkanen, Kaija: Iloinen pillipiipari
- Tiihonen, Ilpo: Jees, ketsuppia!
Runokokoelmia:
- Suomen lasten runotar (toim. Kaarina Helakisa), Otava.
- Västäräkki vääräsääri, Karisto.
- Tammen kultainen lastenrunokirja (toim. Ismo Loivamaa), Tammi
4. Aiheeseen sopivaa musiikkia
- Laura Latvalan Pikku-Marian eläinkirja -cd (runoja laulettuina)
- Aamun laulut -cd:n (Opetushallitus) lauluja kuunnellessa voi lauluista keskittyä poimimaan riimipareja
- Tuhatjalkaisen lauluja (Lauluja Kirsi Kunnaksen runoihin)
- Posetiivi (Lauluja Kaarina Helakisan runoihin)
- Iso mies ja keijukainen: lastenlauluja