12. luku
Tällä sivulla
Tunnin aloitus
Sanatesti
Harjoitellaan kuukausien tunnistamista.
Kertaus
Jutellaan kuukausien nimityksistä. Kuinka moni muistaa yhden kuukauden nimen? Useampia nimiä? Mikä auttaa muistamisessa?
Kuukausien oppimista tukee, jos tunnin alussa aina kysytään:
Savo tšoon kaan hin?
Mikä kuukausi nyt on?
Muistutetaan mieliin, miten olla-verbin (s/h) preteriti taipuu eri persoonamuodoissa. Oppilaita pyydetään muuttamaan lauseet menneeseen aikamuotoon.
Me som loȟano/i. (sommas)
Tu sal terno/i. (sallas)
Jou/joi hin mango maal. (sas)
Ame sam phurane. (sammas)
Tume san beska. (sannas)
Joon hin kenti. (sas)
Kuuntelu
Oppilaat kuuntelevat tehtävän, joka luetaan kaksi kertaa. Sitten oppilaat vastaavat, mikä on heidän kuulemansa mukainen oikea vastaus.
Linkki kuunteluun (tulossa).
Kuuntelutehtävän oikea vastaus on b) huhtikuussa (aro luludžako tšoon).
Aloituskuvan tarkastelu
Kuvassa on yläkoulun käytävä. Oppilaat ovat välitunnilla. Tehdään tavallisia välitunnin asioita. Valvova opettajakin näkyy käytävällä.
Jutellaan-kysymyksissä tarkastellaan, mitä kaikkea oppilaat tekevät välitunnilla. Näyttääkö tämä tavalliselta välitunnilta? Millainen tunnelma on? Voidaan keskustella, millaista oppilailla on oman koulunsa välitunnilla.
12a Välitunnilla
Luvussa 12a kuvataan erästä välituntia yläkoulussa. Oppilailla on ollut ruotsin koe, ja he juttelevat, miten koe meni. Vaikeaan sanaan saadaan koulunkäynnin ohjaajan apua.
Linkki kappaleen kuunteluun (tulossa).
Teksti kuunnellaan yhdessä luettuna tai opettajan tai jonkun oppilaan tai joidenkin oppilaiden lukemana ja käännetään yhdessä suomeksi.
Rakkavaha-kysymyksissä etsitään vastauksia välitunnin vuoropuheluun.
a. Saaga phennela Lenitake, te bitšavahako Emmake selfie.
b. Emma naa na beȟȟela, doolesko ka joi naa na hinnavela.
c. Laave byrjuvaa (börja/alkaa), jelpiba (hjälpa/auttaa), buuruvaa (bo/asua) vena sveittiko tšimbata.
12b Välitunnin tärkeitä asioita
B-teksti voidaan käsitellä yhdessä tunnilla tai oppilaat voivat lukea sen itsenäisesti tai parin kanssa. Sitä voi käyttää myös kotitehtävänä.
Linkki kappaleen kuunteluun (tulossa).
Täydennyssivu
Sivulle 75 on koottu romanikielen historiaa. Keskustellaan esimerkiksi, kuinka paljon oppilaat tuntevat sitä.
Onko jokin tieto uusi tai yllättävä? Tehdään sivun tehtävä, johon vastaukset löytyvät myös sivun alareunasta.
(suomi: apinjara/apina, verkos/verkko, lembigo/lempeä; ruotsi: botnos/botten/pohja, gulva/golv/lattia, fabrika/fabrik/tehdas; englanti: selfie, internetos/internet, sportis/sport/urheilu; kreikka (latinalaisin kirjaimin): drom/drómos/tie, petalos/pétalo/hevosenkenkä; sanskriitti: džuuli/vaimo, nainen, tšaaro/lautanen, pangȟ/viisi).
Romanien tavoista, kulttuurista ja historiasta
Tehtävä 1
Kirjoita tai kerro lyhyesti, millainen on sinun mielestäsi kiva välitunti. Voit myös kuvata kivaa välituntia piirtämällä. Perustele, miksi tällainen välitunti on mukava.
Ran, rakka elle fara, savoȟlaaga hin lustikaano maȟkurno stunna.
Kirjoita, kerro tai piirrä, millainen on kiva välitunti.
Tehtävä 2
Selvitä isovanhemmiltasi tai vanhemmiltasi, miten he ovat oppineet ja käyttäneet romanikieltä lapsina/aikuisina. Kerro, kirjoita tai kuvaa lyhyt video haastattelusta.
Rakka tukko bare phurnidensa elle tukko phurnidensa romano tšimbata. Rakka, ran elle tšeer stöt videos dotta.
Juttele isovanhempiesi tai vanhempiesi kanssa romanikielestä. Kerro, kirjoita tai tee lyhyt video siitä.
Lisätehtävät
Tulossa
Tunnin aloitus
Sanatesti
Harjoitellaan kouluun liittyvää sanastoa.
Kertaus
Edellisellä tunnilla käsiteltiin sitä, millaista on tavallisella välitunnilla ja millaisia asioita oppilaat puhuivat ruotsin kokeeseen liittyen. Keskusteltiin myös romanikielen historiasta ja romanikielisten sanojen alkuperästä.
Kuuntelu
Oppilaat kuuntelevat tehtävän, joka luetaan kaksi kertaa. Sitten oppilaat vastaavat, mikä on heidän kuulemansa mukainen oikea vastaus.
Linkki kuunteluun (tulossa).
Kuuntelutehtävän oikea vastaus on b) Intian.
Lisäaineisto
Lisäaineistossa s. 76 opitaan viikonpäivät, jotka romanikielessä muodostetaan niin, että maanantai on ensimmäinen päivä (vaago diives), tiistai toinen päivä (vauro diives) jne. Poikkeus on sunnuntai, joka on kurko diives (pyhäpäivä). Samalla opitaan järjestysluvut 1.‒6.
Viikonpäivien nimityksiä tarvitaan myös lukujärjestyksessä, jossa opitaan kaikki yläkoulun oppiaineet.
Monet nimitykset ovat uudissanoja, joten niitä täytyy harjoitella. On hyvä saada luokan seinälle pysyvä lukujärjestyspohja, jossa on esimerkiksi oppilaan/oppilaiden luokan todellinen lukujärjestys. Voidaan käyttää myös oppilaiden keksimiä kivoja lukujärjestyksiä.
Jutellaan-tehtävissä pohditaan kivaa kouluviikkoa ja tulevaisuuden kouluviikkoa. Tässä voidaan käyttää tehtävää 1, jossa on lukujärjestyspohja oppilaiden omalle lukujärjestykselle.
Ratkaistaan s. 77 kuvien pohjalta, millä tunneilla oppilaat ovat (tšeeresko rikkiba, tšaljiba, džaanibosko teknika/dako tšimb/ romano tšimb).
Tehtävä 1
Kirjoita lukujärjestykseen oma kouluviikkosi / lukujärjestys, joka on sellainen kuin sinä mieluiten haluaisit / tulevaisuuden lukujärjestys.
Tšeer skoolako stelliba, so hin ajasaavo sar tu kammehas / aavibosko tiijako skoolako stelliba.
Tee lukujärjestys, joka on sellainen kuin haluaisit / tulevaisuuden lukujärjestys.
Lisätehtävät
Tulossa