13. luku
Tällä sivulla
Tunnin aloitus
Sanatesti
Harjoitellaan oppiaineiden romanikielisten nimien kirjoittamista. Oppilailta voi testin jälkeen vielä kysyä, mitä romanikieliset oppiaineet ovat suomeksi.
Kertaus
Viime tunnilla tutustuttiin viikonpäiviin ja oppiaineisiin romanikielellä. Miten viikonpäivien nimet muodostetaan romanikielellä? Mitkä oppiaineet on helppo muistaa romanikielellä? Mitkä oppiaineet ovat vaikeampia? Keksivätkö oppilaat joitakin muistisääntöjä niiden muistamiseksi? Esimerkiksi yhteiskuntaoppi saattaa olla vaikea, mutta kun muistaa, että silloin puhutaan yhteisestä alueesta (tšetano thaan), nimitys voi olla helpompi muistaa.
Kuuntelu
Oppilaat kuuntelevat tehtävän, joka luetaan kaksi kertaa. Sitten oppilaat vastaavat, mikä on heidän kuulemansa mukainen oikea vastaus.
Linkki kuunteluun (tulossa).
Kuuntelutehtävän oikea vastaus on b) matikkaa, liikuntaa, ruotsia (matematikos, tšaljiba, sveittiko tšimb).
Aloituskuvan tarkastelu
Kuvassa Mano ja Viljami istuvat syömässä koulun ruokalassa. Muitakin oppilaita ja opettajia on ottamassa ruokaa. Seinällä on julisteita, joissa esitellään koulutusmahdollisuuksia.
Jutellaan-kysymysten pohjalta voidaan keskustella eri mahdollisuuksista jatkaa opiskelua peruskoulun jälkeen.
13a Haaveita
Luvussa 13 puhutaan ammattihaaveista ja niihin liittyvistä koulutuksista.
Linkki kappaleen kuunteluun (tulossa).
Teksti kuunnellaan yhdessä luettuna tai opettajan tai jonkun oppilaan tai joidenkin oppilaiden lukemana ja käännetään suomeksi yhdessä keskustellen.
Rakkavaha-kysymyksissä etsitään tekstistä romanikieliset vastaukset kysymyksiin:
Tšaave beȟȟena aro skoolako ȟaabenesgiiro.
Veeri rakkavena saakenna, so hin fuortune komuniske.
Tšaave rakkavena gymnasium skoolata ta professiako skoolata.
13b Arvoja ja haaveita
B-teksti voidaan käsitellä yhdessä tunnilla tai oppilaat voivat lukea sen itsenäisesti tai parin kanssa. Sitä voi käyttää myös kotitehtävänä.
Täydennyssivu
Sivulla 81 kerrataan koulutarvikkeita ja jutellaan yhdessä ammattihaaveista ja koulutuksesta. Mietitään myös sitä, mitä tarvitaan mahdollisen koulutuksen lisäksi, jotta ammattihaaveet toteutuisivat.
Miten tärkeä asia on minulle? Onko päämäärä selvänä mielessäni? Millainen asenne auttaa asiaa? Löydänkö itsestäni päättäväisyyttä ja uskoa omaan itseeni, rohkeutta ja halua edetä, olipa tiellä minkälaisia haasteita vaan? Monien päämäärien saavuttamiseksi tarvitaan myös sinnikkyyttä ja ahkeruutta.
Mistä voin tarvittaessa hakea ja saada tukea?
Tehtävä 1
Tehdään tehtävä paritehtävänä tai kaikki oppilaat yhdessä.
KIM-peli
Laittakaa pöydälle monta pikkuesinettä, jotka tiedätte romanikielellä, esimerkiksi: kumi (khossos), kynä (rannos), teroitin (ȟarabos), viivoitin (feerenkiiro), kännykkä (džepnos), pieni kirja (liin), vihko (minsibosko liin), punainen värikynä (loolo rannos), sininen värikynä (blaato rannos) jne. Aloittakaa pienellä määrällä esineitä ja lisätkää esineitä ja vaikeutta vähitellen.
Opettaja tai joku oppilas peittää esineet esim. isolla huivilla tai paperilla ja poistaa yhden esineen pöydältä. Oppilaat voivat myös kääntyä toiseen suuntaan esineen poiston ajaksi. ”Poistaja” kysyy:
Savo guosos naa butte apo tafla?
Mikä esine puuttuu?
Vastaus pyritään antamaan romanikielellä. Jos sana ei muistu mieleen romaniksi, muut pelaajat auttavat.
Ensimmäisenä esineen muistanut toimii nyt vuorostaan ”poistajana”.
Tehtävä 2
Kirjoita (suomeksi tai jos osaat, romanikielellä) vihkoon kaksi tulevaisuuteen liittyvää haavettasi. Kirjoita haaveiden alle ainakin kaksi ominaisuutta, joita näiden toteuttamiseen tarvitaan.
Ran tukko dui suunibi.
Kirjoita kaksi haavettasi.
Lisätehtävät
Tulossa
Tunnin aloitus
Sanatesti
Harjoitellaan haaveisiin ja arvoihin liittyviä sanoja.
Kertaus
Kuunnelkaa Romano miritsistä seuraava jakso: Romano mirits 16.4.2019. Angelica Vironen toivoo, että nuoret uskaltaisivat uneksia. Angelika tekee työtä nuorten parissa.
Kertauksena jokainen oppilas tekee oman mind map -karttansa paperille.
Keskelle paperia oppilaat kirjoittavat ensin otsikon: Fuortune saaki mange (Tärkeitä asioita minulle) ja ympyröivät otsikon.
Ympyrästä vedetään viivoja, joiden päihin kirjoitetaan romanikielellä sanoja, jotka kertovat oppilaalle tärkeistä asioista, esimerkiksi maale (ystävät), tšeer (koti), huupa (perhe), ȟleȟta (suku), skoola (koulu), skooliba (koulutus), musika (musiikki), natura (luonto), kriatuuri (eläimet), koola (vaatteet), ȟaaben (ruoka), sportis (urheilu), drabiba (lukeminen), fariba (piirtäminen), ranniba (kirjoittaminen), blogi (blogi), tšelliba (tanssiminen), speeliba (pelaaminen), vandriba (matkustaminen)...
Uudet sanat voidaan vielä ympyröidä ja jatkaa niistä lisäsanoilla, esimerkiksi
sportis – pierosko bollos – korobako bollos…
Käytetään kirjan lopussa olevaa sanastoa apuna. Jos sanaa ei löydy romanikielellä, voidaan kirjoittaa se myös suomeksi. Jutellaan yhdessä oppilaiden mind mapeista.
Kuuntelu
Oppilaat kuuntelevat tehtävän, joka luetaan kaksi kertaa. Sitten oppilaat vastaavat, mikä on heidän kuulemansa mukainen oikea vastaus.
Linkki kuunteluun (tulossa)
Kuuntelutehtävän oikea vastaus on a) mennä ammattikouluun (professiako skoola).
Lisäaineisto
Sivulla 82 esitellään koulutusta Suomessa. Tutustutaan erilaisiin reitteihin, miten hankkia koulutusta.
Harjoitus
Piirrä vihkoon koulutusreittisi, jota tarvitset toiveammattiasi varten. Aloita alhaalta ja etene ylöspäin kirjoittaen reitin varteen kaikki ammattiasi varten tarvittava koulutus. Katso mallia kirjasta s.82.
Fara tukko skoolibosko drom aro minsibosko liin.
Piirrä koulutusreittisi vihkoosi.
Kielitieto
Tutustutaan sivun verbien preterimuotoihin eli menneen ajan muotoihin:
rakkavaa (puhua) ja muut samoin taipuvat verbit (esimerkiksi buuruvaa, jelpavaa),
aaȟȟaa (olla) ja muut samoin taipuvat verbit (beȟȟaa, puȟȟaa) sekä
tšinnaa (ostaa) ja muut samoin taipuvat verbit (dikkaa, kammaa).
Pariharjoitus
Oppilas tekee kysymyslauseita käyttäen sivulla olevia preteritimuotoja ja kysyy niitä pariltaan. Pari vastaa käyttäen myös preteritimuotoja (vastausten ei tarvitse olla todenmukaisia). Vaihdetaan välillä kysyjää ja vastaajaa.
Esimerkiksi:
Kai tu buurudal sigide?
Missä sinä asuit ennen?
Me buurudom aro Sveittiko them.
Minä asuin Ruotsissa.
So tu tšinjal kalikos?
Mitä sinä ostit eilen?
Me tšinjom nevo ravalos.
Minä ostin uuden repun.
Kai tu beȟtal kalikos?
Missä sinä istuit eilen?
Me beȟtom aro liinengiiro.
Minä istuin kirjastossa.
Tehtävä 1
Luvun 11 tekstissä nuoret kertovat, mitä tekivät lomalla. Etsitään luvun osista Aro glaatibosko drom ja Aro ternengo tšeer kaikki preteritimuodot.
Rood verbengo preteriti formi stykkosta 11.
Etsi verbien preteritimuotoja luvusta 11.
Tehtävä 2
Ran aro minsibosko liin triin lausi, doolensa tu rakkaveha so tu tšerdal kalikos.
Kirjoita vihkoon kolme lausetta, joissa kerrot, mitä teit eilen.
Lisätehtävät
Tulossa