8. Boodi - Viestejä

Luvun 8 tavoitteet oppilaalle

• olen ystävällinen muita kohtaan ja annan kaikille työrauhan

• olen mukana tunnin keskusteluissa ja kuuntelen muita

• osallistun tunneilla tehtävien tekemiseen

• opin kertomaan, että joku tai jokin on hänen käyttäen romanikielen kahta hänen-sanaa 

• opin kertomaan, että joku tai jokin on esimerkiksi Miritšan tai Rainerin 

Tällä sivulla

Tunnin aloitus

Kertaus

Kerrataan edellisen luvun asioita: käydään läpi aaȟȟaa-verbin taivutus esimerkiksi harjoituskorteilla.

Käydään läpi mahdollinen kotitehtävä.

 

Aloituskuvan tarkastelu

Kuvassa Miritša ja hänen lapsuudenystävänsä Henna kirjoittavat toisilleen viestejä.

 

Luvun 8 teksti

Luvussa 8 Henna kyselee viesteissä Miritšan uudesta kodista, koulusta ja kavereista.

Teksti kuunnellaan luettuna tai joko oppilaiden tai opettajan lukemana, ja se käännetään yhdessä suomeksi.

Liite
Luku 8 suomennos (pdf, 181.12 KB)

Harjoitus

Opettaja kysyy kysymyksiä suomeksi luvun tekstistä. Oppilaat vastaavat joko suomeksi tai romaniksi. Vastaukseksi riittää yksi tai kaksi sanaa.

Mitä Miritša kertoo siitä, minkälainen paikka Pääskykylä on?

Douva hin besko ta rankano stedos.

 

Millainen koulu on Miritšan mielestä?

Skoola hin besko ta ok.

                                           

Minkälainen opettaja on Miritžan mielestä?               

Sikjiboskiiro hin hiles karros.

 

Mitä Miritša kertoo siitä, minkälainen Eva on?

Eva hin lustikaano.

 

Tehtäviä kirjasta

Tehdään osa luvun tehtävistä ensimmäisellä oppitunnilla.

 

Suullisia harjoituksia

Genetiivimuotoja

Edellisissä luvuissa on jo opittu kertomaan, että joku tai jokin on mango (minun) ja joku tai jokin on tukko (sinun).

Romanikielen kahdella hän-sanalla on molemmilla omat genetiivimuotonsa.

Jou   →   lesko

Joi    →   lako

 

Opettaja esittelee kuviteltuja oppilaita kertomalla heidän nimensä.

Daari aaȟȟela Tomi. / Daari aaȟȟela Ritva.

Joku oppilaista kertoo, kuka on kuvitellun oppilaan ystävä.

Lesko maal hin Mikko. / Lako maal hin Raija.

 

Nimistä muodostetaan genetiivimuodot niin, että

tytön nimen perään lisätään -ko: Annako

pojan nimen perään lisätään -sko: Tomisko

 

Opettaja sanoo vuorotellen kaikkien oppilaiden etunimet ja oppilaat sanovat niiden genetiivimuodot.

Tunnin aloitus

Kertaus

Kerrataan lyhyesti edellisen tunnin asioita.

Käydään läpi mahdollinen kotitehtävä.

 

Kuuntelu

Opettaja lukee oppilaille seuraavan tehtävän:

Kuuntele tehtävä. Kuulet sen kaksi kertaa. Kun olet kuunnellut tehtävän, vastaa kysymykseen.

Kuka Ritva on?

a) Katin sisko
b) Katin äiti
c) Katin ystävä

Kati: Me som Kati. Daari aaȟȟela mango huupa. Mango dai hin Irja ta daad hin Anton. Ta daari aaȟȟela mango pheen. Lako nau hin Ritva.

Oppilaat vastaavat, mikä on heidän kuulemansa mukainen oikea vastaus. Tehtävän oikea vastaus on a) Katin sisko, Katiko pheen.

 

Tehtäviä kirjasta

Tehdään loput luvun tehtävät.

 

Suullisia harjoituksia

doolesko • sen

Jokainen oppilas kertoo vuorollaan (kuvitellusta) lemmikkieläimestään ja mikä eläimen nimi on.

Aakkosellista sanastoa voi käyttää apuna eläinsanastoon ja nimiin.

Esimerkiksi:

Maan hin grai. Doolesko nau hin Karros.

Minulla on hevonen. Sen nimi on Huippu.

 

Baȟa maaleske • Soita kaverille

Valitaan pari, jonka kanssa käydään lyhyt keskustelu puhelimessa. Keskustelupari voi valita itse puheenaiheen.

Esimerkiksi:

– Diives Kari, daari aaȟȟela Joonas.

– Diives, Joonas. Kai tu aaȟȟeha?

– Me aaȟȟaa aro hoffos. Au daari.

– Oke, me vaa. Dikkaha.