7. luku
Tällä sivulla
Tunnin aloitus
Sanatesti
Harjoitellaan romanikielistä korusanastoa.
Kertaus
Edellisellä tunnilla käsiteltiin vaatesanastoa ja kielitiedossa substantiivien monikkoa.
Harjoitellaan niin, että opettaja sanoo jonkin sanan kaksi kertaa, ja oppilaat kertovat, onko kyseinen sana yksikössä (y) vai monikossa (m), esimerkiksi
staadija (m)
svedros (y)
ȟolvi (m)
gaade (m)
tšoȟȟa (y)
tieȟȟi (m)
gaade (m)
Opettaja tai oppilaat sanovat vuorollaan jonkun sanan yksikkömuodon ja (muut) oppilaat muuttavat sanan monikkomuotoon:
hisba (m. hisbi), guosos (m. guosi), vaali (vaalija), jangakiiro (jangakiire), tšimb (tšimba).
Kuuntelu
Oppilaat kuuntelevat tehtävän, joka luetaan kaksi kertaa. Sitten oppilaat vastaavat, mikä on heidän kuulemansa mukainen oikea vastaus.
Linkki kuunteluun (tulossa)
Kuuntelutehtävän oikea vastaus on c) kesä (niijal).
Aloituskuvan tarkastelu
Kuvassa Tuula ja Mirno istuvat keittiön pöydän ääressä. Saaga on hellan edessä ottamassa kattilasta puuroa. Mano ja Markus seisovat ja juovat vettä.
Kuvan jutellaan-kysymysten pohjalta voidaan keskustella:
a) Mitä ruokaa on pöydällä?
b) Paljonko kello on?
c) Mitä arvelet, mitä ateriaa perhe on syömässä?
d) Mikä viikonpäivä kuvassa saattaisi olla? Voisiko kuvassa olla kouluaamu ‒ kello on jo melko paljon, koululaisilla ei näy reppuja, kenelläkään ei näytä olevan kiirettä, joten kyseessä saattaisi olla lauantai- tai sunnuntaiaamu.
7a Tupaantuliaiset
Luvussa 7 syödään aamiaista ja suunnitellaan tupaantuliaisten ruokalistaa. Luvussa tutustutaan erilaisiin ruokasanoihin.
Linkki kappaleen kuunteluun (tulossa)
Teksti kuunnellaan yhdessä luettuna tai opettajan tai jonkun oppilaan tai joidenkin oppilaiden lukemana ja käännetään yhdessä suomeksi.
Rakkavaha-kysymyksissä etsitään tekstistä romanikieliset vastaukset kysymyksiin:
Joon ȟana maaro ta priija.
Kentenge rekkavena makaronisko moȟto ta massesko svetti.
Doori ȟaha matšo, mas, phuujengiire ta salatos.
7b Mitä tarjotaan tupaantuliaisissa?
B-teksti voidaan käsitellä yhdessä tunnilla tai oppilaat voivat lukea sen itsenäisesti tai parin kanssa. Sitä voi käyttää myös kotitehtävänä.
Linkki kappaleen kuunteluun (tulossa)
Täydennyssivu (s. 51)
Tutustutaan astiasanastoon jutellen, mitä astioita tarvitaan erilaisissa ruoanlaittotilanteissa.
Romanien tavoista, kulttuurista ja historiasta
Tehtävä 1
Piirrä vihkoon pöytätaso, johon piirrät oman unelma-aamiaisesi. Kirjoita kuvien alle ruokien romanikieliset sanat. Voit kirjoittaa myös pienen tekstin aamiaisesta.
Fara ta ran tukko iego sarrakiiro
Piirrä ja kirjoita oma aamiaisesi
Lisätehtävät
Tulossa
Tunnin aloitus
Sanatesti
Harjoitellaan romanikielisten astiasanojen oikeinkirjoitusta. Kun testiä tarkistetaan, on hyvä vielä kysyä, mitä sana on suomeksi.
Kertaus
a) Harjoitellaan vielä ruokasanastoa.
Tehdään pieni esitys, jossa oppilaat ovat laivalla. Laivan seisovan pöydän edessä heillä on kädessään kuvitteellinen lautanen. Oppilaat kertovat vuorotellen, mitä he ottavat pöydästä lautaselleen. Ruokasanastoa löytyy romanikielellä luvusta 7 ja sivun 52 kuvasta.
Me laa...
Minä otan...
Me kammaa...
Minä haluan...
b) Jutellaan tupaantuliaisten vietosta, esimerkiksi
Soske hisbako bjau rikkavena?
Miksi tupaantuliaisia vietetään?
So tu rekkavehas aro hisbako bjau?
Mitä sinä tarjoaisit tupaantuliaisissa?
Kuuntelu
Oppilaat kuuntelevat tehtävän, joka luetaan kaksi kertaa. Sitten oppilaat vastaavat, mikä on heidän kuulemansa mukainen oikea vastaus.
Linkki kuunteluun (tulossa)
Kuuntelutehtävän oikea vastaus on c) maitoa ja leipää (thund ta maaro).
Lisäaineisto
Lisäaineistossa opetellaan ateriat ja lisää ruokasanastoa. Jutellaan erilaisista aterioista. Tehdään sivun harjoitus.
Oppilas kuvittelee syövänsä joko aamiaista, lounasta, välipalaa tai päivällistä ja kertoo pari kolme siihen kuuluvaa ruokaa tai juomaa. Muut oppilaat arvaavat romanikielellä, mikä ateria on kyseessä.
Savo ȟamnaskiiro me ȟaa?
Mitä ateriaa syön?
Me ȟaa...
Minä syön...
Kielitieto
Kielitietosivulla kysellään kenelle, kelle tai mille. Vastauksissa opetellaan persoonapronominien datiivimuodot: mange (minulle), tukke (sinulle), leske (hänelle, mask.), lake (hänelle, fem.), amenge (meille), tumenge (teille), lenge (heille).
Erona aiemmin opittujen genetiivimuotojen ja datiivimuotojen välillä on vain viimeinen kirjain.
Kiinnitetään huomiota siihen, että yksikön kolmannessa persoonassa muotoja on kaksi, leske ja lake sen mukaan, onko kyseessä nais- vai miespuolinen henkilö.
Tehtävä 1
Kirjoita lyhyitä lauseita, joissa kerrot, mitä annat lahjaksi hänelle (käytä molempia muotoja), teille ja heille. Kerro myös, mitä annan lahjaksi itselleni ja sinulle. Etsi lahjaideoita kirjan luvuista tai sanastosta.
Ran, so tu deha nisjake leske / tumenge…
Kirjoita, mitä annat lahjaksi hänelle / teille…
Esimerkiksi
Me daa tukke liin.
Minä annan sinulle kirjan.
Me daa lake smygga.
Minä annan hänelle korun.
Lisätehtävät
Tulossa