Romanikieli

Tunnin aloitus

Sanatesti

Harjoitellaan ruokasanojen romanikielisiä nimityksiä.

Kertaus

Kahdella edellisellä tunnilla on opittu paljon ruokailuun ja syömiseen liittyvää sanastoa. Lisäksi on harjoiteltu kooneske (kenelle) -rakennetta. Kerrataan vielä sanastoa ruokakuvakorteilla ja pyydetään antamaan jotakin ruokaa jollekulle niin, että kuvakortit ovat esillä ja oppilaat pyytävät:

De mange maaro ta tšiiran, aaȟ latšo/i!
De amenge…

Kuuntelu

Oppilaat kuuntelevat tehtävän, joka luetaan kaksi kertaa. Sitten oppilaat vastaavat, mikä on heidän kuulemansa mukainen oikea vastaus. 

Linkki kuunteluun (tulossa)

Kuuntelutehtävän oikea vastaus on b) perunoita (phuujengiire). 

Aloituskuvan tarkastelu

Aloituskuvana on sarjakuva, joka kertoo, miten Saaga ja Lenita valmistavat kakkuja. Mirnokin pääsee mukaan leipomaan. Käydään sarjakuva keskustellen läpi. Mikä on alkutilanne? Miten tapahtumat etenevät? Entä mitä on tuloksena? Osaavatko jotkut oppilaista jo kertoa romanikielellä tärkeimmät tapahtumat?

Jutellaan-kysymyksissä katsellaan tarkemmin, mitä kaikkea leipomisessa sarjakuvan perusteella tarvitaan. 

a) Mitä aineksia pöydällä on? 

b) Osaavatko oppilaat jo nimetä joitakin aineksia romaniksi, esimerkiksi kananmuna (kaȟjako jaaro), jauho (vaare), hillo (syltos)? 

c) Jutellaan ryhmän oppilaiden omasta leipomisesta. Ehkä opettajakin haluaa kertoa romaniksi, mitä hänellä on tapana leipoa. Entä mitä kotitaloustunnilla on mahdollisesti leivottu?
 

8a Leivotaan!

Luvussa 8a leivotaan kakkuja ja pikkuleipiä. Edellisen luvun ruokasanastoa kerrataan ja laajennetaan. Luvun päätarkoituksena on innostaa oppilaita puhumaan omasta leipomisestaan ja saada heitä kokeilemaan reseptien kirjoittamista romanikielellä.

Linkki kappaleen kuunteluun (tulossa)

Teksti kuunnellaan yhdessä luettuna tai opettajan tai jonkun oppilaan tai joidenkin oppilaiden lukemana. Seurataan samalla, miten sarjakuva ja teksti vastaavat toisiaan ‒ a-osion teksti on huomattavasti suppeampi, mutta b-osio seuraa kuvaa tarkemmin.  

Käännetään yhdessä suomeksi. Luvussa tulee esille paitsi lisää ruokasanastoa, myös tarpeelliset nälkä- ja jano-sanat. Muistutetaan mieleen myös koones hin (kenellä on) -rakenne, joka opittiin jo luvussa 2. Sarjakuvasta voidaan esittää tätä rakennetta harjoittavia kysymyksiä, kuten Koones hin suklados?

Rakkavaha-kysymyksissä etsitään tekstistä vastaukset kysymyksiin:

Tšaija baakavena dui kaaki ta beska maare. 
Mirno kammela kutti deȟȟos ta maaro.
Kaaki aaȟȟena stunnako tiija aro bou.
 

8b Tänään leivotaan!

B-teksti voidaan käsitellä yhdessä tunnilla tai oppilaat voivat lukea sen itsenäisesti tai parin kanssa. Sitä voi käyttää myös kotitehtävänä.

Linkki kappaleen kuunteluun (tulossa)
 

Puhutun kielen muotoja

Tarkastellaan puhutun kielen muotoja ja mietitään, mitä tapahtuu joskus puhuttaessa ȟ-äänteelle. Entä g-äänteelle? Tš-äänteen muutos on jo tullut esille. Tässä on monille tuttu, puheessa tavallinen tehdä-verbi (tšeeraha), jonka usein kuulee muodossa seeraha. Sana on niin tavallinen, että sitä käytetään joskus pääsosin suomenkielisessäkin puheessa: ”Mitä sä seeraat?”

Täydennyssivu (s.57)

Sivulla on kakkuresepti – leipoivatkohan Saaga ja Lenitakin kakun tällä reseptillä? Suomennetaan reseptin ainekset ja työvaiheet. Reseptissä käydään läpi monissa resepteissä tärkeitä sanoja, kuten tassa (lämmitä), beelja (sulata), makka (voitele), blanna drouves (vatkaa). On hyvä oppia myös adjektiivipari nourimen (kypsä) ‒ biivo (raaka). 

Tunnin aloitus

Sanatesti

Harjoitellaan leipomiseen liittyviä sanoja romanikielellä.

Kertaus

Tunnin aiheena olivat leipominen ja reseptit. Keskustellaan myös sarjakuvista: lukevatko oppilaat sarjakuvia ja jos, millaisia. Onko sarjakuvaa helpompi / vaikeampi lukea kuin esimerkiksi kirjaa? Mikä vaikuttaa sarjakuvan lukemisen helppouteen tai vaikeuteen? Onko sarjakuvan tarinaa helppo seurata? Millaisia kuvakulmia sarjakuvassa käytetään? Entä ovatko puhekuplat helpompia vai vaikeampia lukea kuin suorasanainen teksti? Ovatko oppilaat itse tehneet sarjakuvia, millaisia?

Kuuntelu

Oppilaat kuuntelevat tehtävän, joka luetaan kaksi kertaa. Sitten oppilaat vastaavat, mikä on heidän kuulemansa mukainen oikea vastaus. 

Linkki kuunteluun (tulossa)

Kuuntelutehtävän oikea vastaus on c) pesee astiat (thouvela tšetli).

Lisäaineisto

Lisäaineistossa on sarjakuva, jossa nuoret käyvät kahvilassa. Teksti voidaan lukea ja kääntää suomeksi yhdessä tai tehdä sarjakuvan tapahtumista esitys. Oppilaat voivat esittää yhtä (tai useampaa) nuorista. Esitys voidaan esimerkiksi videoida.

Tšeeren stellako farabosta Aro kaalijakiiro besko sikiba. 
Velka iek stykkosko staar ternenna ta ran leske / lake repliki. Tu vojuveha te stötjaves ta tšeeres doola laagom tukke. Tume vojuvena niina te tšetaven repliki naaluno merknoske dui komujenge. Rakkaven sikiba tšetanes, niina sikjiboskiiro/sikjiboskiiri vojula te aaȟȟel iek terno/terni.

Tehkää sarjakuvasta Kahvilassa pieni esitys. 
Valitse joku luvun neljästä nuoresta ja kirjoita hänelle repliikit. Voit lyhentää ja muokata ne itsellesi sopiviksi. Voitte myös yhdistää repliikit esimerkiksi kahdelle henkilölle. Esittäkää tulos yhdessä, myös opettaja voi esittää jotakuta nuorta.

Sarjakuvan avulla pyritään innostamaan oppilaita juttelemaan omista kokemuksistaan. Käyvätkö he kavereiden kanssa kahvilassa? Miten toimitaan kohteliaasti? Mitä kaikkea sarjakuvan nuoret syövät ja juovat? Mitä oppilailla on tapana tai mitä he haluaisivat syödä kahvilassa?

Opitaan tai kerrataan tärkeitä uusia sanoja ja käyttökelpoisia lauseita: 
a) dosta louvo (tarpeeksi rahaa)
b) presavaa (maksaa)
c) Džahako daari? (Mennäänkö tänne?)
d) Sar buut molila? (Mitä maksaa?)

Kerrataan koones hin (kenellä on) -rakennetta ja tutustutaan seuraavaan kielitietoasiaan, konditionaaliin. Sarjakuvassa käytetään konditionaalimuotoa me kammaas (minä haluaisin). 
 

Kielitieto

Sivulla käsitellään romanikielen verbien konditionaalia, s-muotoa (-isi-muotoa).  
Tarkastellaan konditionaalin muodostamista. Se on varsin yksinkertaista, lisätään -s verbin persoonamuodon loppuun. Kiinnitetään huomiota siihen, että olla-verbinä käytetään konditionaalissa vain aaȟȟaa-verbiä.

Kootaan taululle tuttuja verbejä (esimerkiksi beȟȟaa, vaa, laa, džaanaa, ömsavaa, minsavaa, jelpavaa, rigavaa, dikkaa…). Oppilaat miettivät tai etsivät kirjasta muitakin verbejä ja käyvät kirjoittamassa niitä taululle. Yhdessä muodostetaan niistä konditionaaleja kaikissa persoonamuodoissa.

Tehdään Rakka-harjoitus. Muodostetaan lauseita, joissa käytetään opittuja konditionaalimuotoja.