Romanikieli

Tunnin aloitus

Sanatesti

Harjoitellaan lyhyiden romanikielisten lauseiden kuuntelua ja oikeinkirjoitusta.

Kertaus

Tunnilla käsiteltiin paljon adjektiiveja: sanastossa vastakohta-adjektiiveja ja kielitiedossa adjektiivien sukua yksikössä ja monikossa. Oppilaat voivat kysellä toisiltaan vuorotellen vastakohtia, esimerkiksi

nevo / phurano
baro / besko 

Käydään läpi edellisen kappaleen vastakohta-adjektiivien maskuliini-, feminiini- ja monikkomuodot:

nevo / nevi / neve
phurano / phurani / phurane
besko / beski / beska
baro / bari / bare
tšiȟko / tšiȟki / tšiȟka
bengalo / bengali / bengale
maaluno / maaluni / maalune
džuuso / džuusi / džuuse
mejalo / mejali / mejale
terno / terni / terne
loȟano / loȟani / loȟane
mulano / mulani / mulane

Kuuntelu

Oppilaat kuuntelevat tehtävän, joka luetaan kaksi kertaa. Sitten oppilaat vastaavat, mikä on heidän kuulemansa mukainen oikea vastaus. 

Linkki kuunteluun (tulossa)

Kuuntelutehtävän oikea vastaus on c) vanha (phurano). 

Aloituskuvan tarkastelu

Kuvassa on Saagan huone, jossa muuttotavaroita on jo purettu ja saatu paikoilleen. Vuorossa ovat pahvilaatikot, joissa on vaatteita. 

Kuvan jutellaan-kysymysten perusteella voidaan keskustella, mitä oppilaat näkevät kuvassa. 

a) Mirno tulee huoneeseen. Mitä Mirno on tekemässä? Hakeekohan hän jotakin, vai onko hänellä muuta asiaa tytöille? 

b) Millainen Saagan huone on? Mitä kaikkia huonekaluja Saagan huoneessa on paikoillaan, mitä on seinällä? Mitä huone mahdollisesti kertoo Saagasta? 

c) Monet huonekalut on jo opittu, joten kerrataan niiden nimitykset, kuten pöytä (tafla), tuoli (skammi/n), kaappi (skoopa) ja sänky (vuondros). Voidaan kerrata myös muita sanoja, kuten seinä (vanta), verhot (fliiki) ja b-osiossa esille tulleet katto (taaka) ja ikkuna (vaali). 

d) Tuntevatko oppilaat jo joidenkin kuvassa näkyvien vaatteiden nimiä?

6a Vaatteita

Luvussa 6a käsitellään joillekin jo tuttuja sanoja eli vaatteita ja koruja.

Linkki kappaleen kuunteluun (tulossa)

Teksti kuunnellaan yhdessä luettuna tai opettajan tai jonkun oppilaan tai joidenkin oppilaiden lukemana ja käännetään yhdessä suomeksi. Mitkä vaatteiden ja korujen romanikielisistä nimityksistä olivat oppilaille jo tuttuja tai vielä uusia?

Tekstissä esitetään myös joitakin tärkeitä verbien käskymuotoja: Baȟ! (Pyydä!), Riga! (vie!), Dik! (Katso!) Tšu! (Laita!). Näitä verbejä pyritään käyttämään tunneilla myös muuten.  

Rakkavaha-kysymyksissä tavoitteena on muistuttaa mieleen tai oppia tärkeimmät vaate- ja korusanat:

Mirno rigavela tieȟȟi aro tremmos.

Lenita tšuuvela svedri ta vullatiko nutti apo hylla.

Aro smyggengo ȟippi aaȟȟela sonatiko angrusti / angali / verija. 

6b Vaatteet kaappiin

B-teksti voidaan käsitellä yhdessä tunnilla tai oppilaat voivat lukea sen itsenäisesti tai parin kanssa. Sitä voi käyttää myös kotitehtävänä.

Linkki kappaleen kuunteluun (tulossa)

Täydennyssivu (s. 45)

Sivulla esitellään tavallisia koruja. Jutellaan, millaisia koruja isovanhemmilla tai vanhemmilla on. Mietitään, millaiset korut ovat oppilaiden mielestä kauniita tai hienoja, ja millaisia koruja he ehkä haluaisivat käyttää. Jotkut eivät välttämättä halua käyttää koruja ollenkaan. 

Romanien tavoista, kulttuurista ja historiasta

Tunnin aloitus

Sanatesti

Testissä harjoitellaan vaatteiden romanikielisten nimitysten kirjoittamista. Testin voi toteuttaa myös niin, että luetaan suomenkieliset sanat, jotka oppilaat kirjoittavat romaniksi.

Kertaus

Tunnilla käsiteltiin vaatteita ja koruja. Jutellaan teemasta vielä niin, että oppilaat käyttävät mahdollisimman monipuolisesti sanastoa. Esimerkiksi kysellään, millaisia ovat oppilaiden lempivaatteet: puserot, hameet, housut, kengät, takit, hatut.  

Kuuntelu

Oppilaat kuuntelevat tehtävän, joka luetaan kaksi kertaa. Sitten oppilaat vastaavat, mikä on heidän kuulemansa mukainen oikea vastaus.

Linkki kuunteluun (tulossa)

Kuuntelutehtävän oikea vastaus on c) villatakin (vullatiko nutta).
 

Lisäaineisto

Lisäaineistosivulla kerrataan vielä vaatesanasto, joka on opittu luvussa 6a. Vastataan kysymyksiin, jolloin kerrataan myös värit, jotka tulivat esille luvun 2b täydennyssivulla (s. 21).

Uutta asiaa ovat vuodenajat ja kysymys: Minä vuodenaikana? Vuodenajat käsitellään perusteellisemmin vasta kevätkaudella luvussa 14, joten tässä yhteydessä ilmaisuihin on tarkoitus tutustua yleisesti ja käyttää niitä muutaman kysymyksen vastauksissa.

Tehdään harjoitus, jossa jutellaan ja kerrotaan pareittain, mitä ja minkä värisiä vaatteita oppilailla on päällä tänään. Omat vaatteet ja niiden värit voi myös kirjoittaa vihkoon. 

Romanien tavoista, kulttuurista ja historiasta

Kielitieto

Sivulla käsitellään romanikielen substantiivien monikkomuotoja. 

a) Muistutetaan mieliin luvussa 4 opitut substantiivien suvut, maskuliini ja feminiini sekä tunnuksettomat substantiivit. Voidaan kerrata ne sivulta 35.

b) Tarkastellaan sivulla esitettyjä maskuliini- ja feminiinisukuisia ja tunnuksettomia sanoja yksikössä sekä niiden monikon päätteitä. 

c) Taululle voidaan koota omat ryhmät maskuliineille, feminiineille ja tunnuksettomille sanoille. Kirjoitetaan niiden monikon päätteet. Kerätään sivulta esimerkkejä kaikkiin ryhmiin.