Romanikieli

Tunnin aloitus

Sanatesti

Sanatesti käsittelee tervehdys- ja kohteliaisuussanoja. Sanatestillä harjoitellaan tervehdyssanojen oikeinkirjoitusta. Oppilaita kehotetaan kiinnittämään huomioita kirjoittamiseen, erityisesti kirjaimiin ȟ, š ja ž. Oppilas kirjoittaa vihkoon sanat, jotka opettaja lukee yksi kerrallaan.

Kertaus

Kerrataan edellisen tunnin asioita. Jutellaan, millaisia tervehtimisen tapoja on ja käytetään romanikielisiä tervehdyksiä. 

Kukin oppilas vuorollaan tai opettaja antaa tilanteen. Toinen oppilas tulee tilanteeseen ja käyttää sopivaa tervehdys- tai kohteliaisuussanaa, esimerkiksi:

a) tapaat opettajan illalla: Tšihko tamlo! (Hyvää iltaa!)
b) annat lahjan: Aaȟ latšo/i! (Ole hyvä!)
c) tapaat kaverin pihalla: Diives! (Hei!)
d) tönäiset vahingossa toista: Prossiba! (Anteeksi!)
e) lähdet kotiin kaverin luota: Dikkaha! (Nähdään!)

Kuuntelu

Oppilaat kuuntelevat tehtävän, joka luetaan kaksi kertaa. Sitten oppilaat vastaavat suullisesti, mikä on heidän kuulemansa mukainen oikea vastaus. Vastaus voidaan myös kirjoittaa vihkoon.

Linkki kuunteluun (tulossa)

Kuuntelutehtävän oikea vastaus on b) aamu (sarra).

Aloituskuvan tarkastelu

Luvun 2 aloituskuvassa Saaga ja Lenita kävelevät koulusta kotiin. Puhekuplassa on kuva, jossa Saaga kuvailee uutta huonettaan.
Kuvan jutellaan-kysymysten pohjalta voidaan keskustella:

a) Mitä näkyy kuvan taustalla: millaisia taloja kuvassa on? 
Kerrostaloja, koulu. Tytöt ovat ehkä tulossa koulusta.

b) Mistä voi päätellä, millainen päivä on? 
Minkävärinen taivas on? Onko taivaalla pilviä? Millainen maa on?

c) Entä ketkä ovat etualalla, mitä voi päätellä puhekuplaan piirretystä kuvasta? 
Mitä tavaroita on puhekuplassa?

d) Ovatko joidenkin huonekalujen nimet tuttuja romanikielellä?
 

2a Oma huone

Luvussa 2a puhutaan omasta huoneesta ja sen huonekaluista.

Linkki kappaleen kuunteluun (tulossa)

Teksti kuunnellaan yhdessä luettuna tai opettajan tai jonkun oppilaan tai joidenkin oppilaiden lukemana ja käännetään suomeksi yhdessä keskustellen. Onko huoneessa jotakin tuttua? Onko tällainen huone tavallinen nuoren huone?

Rakkavaha-kysymyksissä etsitään romanikieliset vastaukset kysymyksiin. Poimitaan tekstissä olevat huonekalu- ja värisanat ja kirjoitetaan ne taululle. Jos oppilaat tuntevat muitakin huonekaluja tai värejä, he voivat käydä kirjoittamassa myös ne taululle.

Vastaukset kysymyksiin:
Saaga hin vuondros, tafla, skammin, liinengo hylla, skoopa – ta gulvakiiro.
Gulvakiiro hin dželeno.
Hyyra hin kuȟ!
 

2b Huonekalut omaan huoneeseen

B-teksti voidaan käsitellä yhdessä tunnilla tai oppilaat voivat lukea sen itsenäisesti tai parin kanssa. Sitä voi käyttää myös kotitehtävänä. 

Linkki kappaleen kuunteluun (tulossa)

Puhutun kielen muotoja

Puhutun kielen muotoja -osioon b-tekstin lopussa tutustutaan kaikkien oppilaiden kanssa yhdessä. Millaisia muutoksia sanoihin usein tulee puhekielessä?

Täydennyssivu (s. 21)

Sivu käydään läpi yhdessä. Oppilaat kyselevät pareittain toisiltaan kuvassa olevien huonekalujen värejä:

Savo rangla hin…

jangakiiro          (khamjalo)
skoopa                (parno)
tafla                     (loolo)
skammi               (blaato)
vuondros            (kaalo)
liinengo hylla    (dželto)    
    
Voidaan katsella myös luokassa olevia huonekaluja ja niiden värejä sekä kysyä lisäksi:

Savo rangla hin…

taaka
fliiki    
vanta
vaali

Harjoituksen voi toteuttaa myös niin, että oppilas etsii värejä luokkahuoneesta, käy koskettamassa vastaavan väristä kohtaa ja sanoo värin nimen. 
Oppilaat voivat myös kirjoittaa lapuille, millaisia värejä näkevät luokassa. Laput käännetään nurinpäin, ja jokainen ottaa vuorollaan jonkin lapun, lukee sen ja käy kiinnittämässä sen samanväriseen kohtaan.

Tunnin aloitus

Sanatesti

Sanatestissä harjoitellaan luvun 2a sanastoa. Opettaja lukee suomenkielisen sanan ja oppilas kirjoittaa sen romanikielellä vihkoon.

Kertaus

Kerrataan edellisen tunnin asioita, huonekaluja ja värejä. Käytetään kuvakortteja huonekaluista.

Kuuntelu

Oppilaat kuuntelevat tehtävän, joka luetaan kaksi kertaa. Sitten oppilaat vastaavat, mikä on heidän kuulemansa mukainen oikea vastaus. 

Linkki kuunteluun (tulossa)

Kuuntelutehtävän oikea vastaus on a) pöytä (tafla).

Lisäaineisto

Sivulla esitellään asunnon pohjapiirros. Kuvina on myös eri huoneisiin sopivia esineitä, huonekaluja ja kodinkoneita. Asunnon huoneet, huonekalut ja kodinkoneet on piirretty ylhäältä nähtynä. 

a) Keskustellaan, miten asunnon pohjapiirros tehdään. Pohjapiirroksia näkee usein asuntomyynti-ilmoituksissa. 
b) Käydään läpi eri huoneet ja niiden nimet. Etsitään, missä kuvien ja sanojen huonekalut sekä kodinkoneet ovat piirroksessa. Ovatko kodinkoneiden nimet tuttuja? Monet niistä ovat uudissanoja. 
c) Tehdään sivun harjoitus: kuvaillaan parille jokin asunto. Pyritään käyttämään mahdollisimman paljon romanikielisiä ilmaisuja.
d) Harjoitus voidaan tehdä myös parityönä niin, että molemmat piirtävät itselleen jonkin asunnon pohjapiirroksen ja siihen huonekaluja, mutta eivät näytä piirustusta toisilleen. Kirjaa voi käyttää apuna.

1. Oppilas piirtää itselleen jonkin asunnon pohjapiirroksen ja siihen huonekalut.
2. Sitten oppilas kertoo, millaisen asunnon hän on piirtänyt, ja toinen oppilas piirtää sen kerrotun mukaiseksi. 
3. Sen jälkeen oppilas kertoo, mitä huonekaluja hänellä on, ja toinen oppilas piirtää huonekalut piirtämäänsä asuntoon. 
4. Lopuksi katsotaan molempien kuvat. Tuliko niistä samanlaisia? 

Maan hin dui duituja ta tšyöka. Maan hin…
Minulla on kaksi huonetta ja keittiö. Minulla on…

Kielitieto

Kielitiedossa käsitellään romanikielen säännöllisten verbien taivutusta persoonamuodoissa ja kenellä on -rakennetta.

Tutustutaan säännölliseen taivutukseen rakkavaa-verbissä. Taivutetaan samalla tavalla taipuvat säännölliset verbit verbit helsavaa, ömsavaa, buuruvaa, minsavaa.  Ensin vain minä-muoto, sitten sinä- ja hän-muodot. Tutustutaan verbien taivutukseen monikon persoonamuodoissa. Kiinnitetään huomiota kielteisen muodon muodostamiseen. 

Tutustutaan koones hin / koones naa (kenellä on / kenellä ei ole) -rakenteeseen. Persoonapronominien muodoista (maan, tuut…) puhutaan lisää obliikvin yhteydessä luvussa 15. Kiinnitetään huomiota siihen, että kielteisessä muodossa ei käytetä olla-verbiä, toisin kuin suomen kielessä: maan hin (minulla on), mutta maan naa (minulla ei ole).