| Tšiȟko sarra saarenge. | Hyvää huomenta kaikille. |
| Tšiȟko diives, sikjikuune. | Hyvää päivää, oppilaat. |
| Diives! | Hei! |
| So ȟunjula tumenge? | Mitä teille kuuluu? |
| Sar džala? | Miten menee? |
| Tšiȟko te dikkel tumeen. | Mukava nähdä teitä. |
| Apruven! | Nouskaa ylös! |
| Beȟȟen! | Istukaa! |
Edellisen tunnin lyhyt kertaus ja kotitehtävien läpikäyminen
Luvun aloitussivun kuvan tarkastelu
Tarkastellaan yhdessä luvun aloituskuvaa. Keskustellaan kuvasta yhdessä. Opettaja esittää kysymykset suomeksi ja romaniksi, vaikka oppilaat vastaavat aluksi vain suomeksi.
Opettaja voi kääntää oppilaiden vastauksia romanikielelle.
Kysymyksinä kuvaan liittyen voivat olla esimerkiksi:
So tu dikkeha aro faraba? Mitä näet kuvassa?
leen – järvi, embra – ämpäri, angriisto – onki, tšermo – mato, kliimako prumlos – uimarengas
So tšeerela tšai, koon aaȟȟela farabosko naal? Mitä etualalla oleva tyttö tekee?
joi staarela – hän onkii
So tšeerena kenti aro leen? Mitä lapset tekevät järvessä?
kenti kliimavena – lapset uivat
Savo bereȟesko tiija hin? Mikä vuodenaika on?
niijal – kesä
Savo hylitiija hin byrjudas kentenge? Mikä loma lapsilla on alkanut?
niijalesko hylitiija – kesäloma
Luvun tekstin ja puhekuplien läpikäyminen
Luetaan luvun teksti, oppilaat toistavat lauseet. Luku käännetään suomeksi.
Sanaston läpikäyminen ja tehtävien tekeminen
Sanastoa käydään läpi tehtävien ja tunnin leikkien ja pelien kautta.
Kotitehtävien anto
Kotitehtävät tehdään tunnilla
Lukuhetki
Jatketaan kirjan lukemista.
| Paarkiba saarenge! | Kiitokset kaikille! |
| Paarkiba, daari sas saare. | Kiitos, tässä oli kaikki. |
| Dikkaha naaluno kurko. | Nähdään ensi viikolla. |
| Dikkaha! | Nähdään, hei! |
| Aaȟȟen Deuleha! | Näkemiin! |
| Minsaven te tšeeren tšeeresko tšeeribi. | Muistakaa tehdä läksyt. |