Romanikieli

Edellisen tunnin kertaus ja kotitehtävien läpikäyminen
Ennen uuteen lukuun siirtymistä on hyvä kerrata edellisen oppitunnin keskeistä sanastoa ja lauseita sekä tarkistaa kotitehtävät. Opettaja voi näin selvittää, ovatko oppilaat omaksuneet toivotut asiat vai onko jotakin vielä tarpeen kerrata. Kotitehtävät tarkistetaan yhteisesti ja oppilaille annetaan mahdollisuus kysyä, miksi jokin vastaus on saattanut olla väärä.

Aloituskuvan tarkastelu
Luvun aloituskuvaa tarkastellaan aluksi yhteisesti, ja siitä keskustellaan yhdessä. Opettaja esittää kuvasta kysymyksiä romaniksi ja suomeksi. Aluksi oppilaat vastaavat suomeksi, myöhemmin taitojen karttuessa vastaukset voivat olla myös romaniksi. Myös oppilaat voivat esittää toisilleen kysymyksiä kuvasta.

Ops: ”Harjoitellaan nimeämistä, kysymistä ja vastaamista.”

Tekstit
On tärkeää, että opettaja lukee kaikki tehtäväkirjan tekstit sekä romaniksi että suomeksi. Myös kysymykset kuvista on hyvä kysyä molemmilla kielillä, vaikka oppilaat vastaavat aluksi suomen kielellä. Esimerkkejä kysymyksistä on lukukohtaisissa käsittelyvihjeissä.
Opettaja voi lukea luvun tekstiä malliksi, ja oppilaat toistavat lauseet. Luku käännetään opettajan avustamana suomeksi. Vaikka oppilaat eivät vielä osaisi paljoa romanikieltä, tekstin lukeminen myös romanikielellä on tärkeää, jotta oppilaat kuulisivat kieltä mahdollisimman paljon. Myös puhekuplat luetaan ja suomennetaan. Puhekuplat voidaan esittää vuoropuheluna.

Sanasto
Sanastoa käydään läpi tehtävien sekä leikkien ja pelien avulla. Opettaja voi kirjoittaa keskeisiä sanoja taululle, jotta sanojen kirjoitusasu tulee vähitellen tutuksi. Luku- ja kirjoitustaidon kehittyessä myös Lokko Lamjaha – Kevein askelin -kirjaan laadittuja sanaristikoita voi hyödyntää sanavaraston laajentamiseen.

Ops: ”Laajennetaan sanavarastoa.”

Sarjakuvat
Sarjakuvat käydään yhdessä läpi oikeassa järjestyksessä, jonka jälkeen oppilaat kertovat omin sanoin tarinan tapahtumat. Mahdolliset puhekuplat suomennetaan yhdessä.
Sarjakuvat kehittävät tarinankerronnan taitoja. Oppilaat voivat piirtää myös itse sarjakuvia joko puhekuplilla tai ilman. Ensin kehitellään juoni eli tarinan tapahtumien kulku ja sitten valitaan henkilöt. Sarjakuvat voivat olla vain parin ruudun pituisia tai pidempiä. Samoin tekstit voivat olla lyhyitä, vain sanan tai parin pituisia. Kirjoitustaidon kehittyessä ne kirjoitetaan romaniksi.

Ops: ”Harjoitellaan kertomista.”

Tiedätkö?-tekstit
Tiedätkö?-tekstit kertovat romanien kielestä ja kulttuurista. Opettaja lukee tietolaatikoiden tekstin molemmilla kielillä. Kuvia tarkastellaan yhteisesti. Tekstien aiheista keskustellaan yhdessä ja jaetaan omia kokemuksia.
Kiinnostuksen mukaan aiheesta voidaan etsiä lisää tietoa ja esimerkiksi valokuvia seuraavaksi oppitunniksi. Oppilaat voivat haastatella vanhempiaan tai muita sukulaisiaan ja kertoa kuulemastaan seuraavalla kerralla.

Ops: ”Lisää oppilaiden ymmärrystä ja arvostusta kieltä ja kulttuuria kohtaan.”

Käden harjaannuttamistehtävät
Käden harjaannuttamistehtäviä, kuten ”kulje kynällä” tai ”jatka viivaa”, on kirjan alkupuolella. Tehtävät vahvistavat käden hallinnan tarkkuutta, sujuvuutta ja nopeutta harjaannuttaen siten kynänkäyttöä. Tehtävissä harjoitellaan myös lukusuuntaa vasemmalta oikealle.

Väritys- ja piirustustehtävät
Värikynät on hyvä olla mukana joka tunnilla. Väritystehtävät voidaan tehdä tunnin lopussa. Sekä väritys- että piirustustehtävät harjoittavat käden liikkeiden sujuvuutta.

Ympyröintitehtävät
Ympyröintitehtävät tehdään aluksi yhdessä, jotta oppilaat oppivat tehtävätyypin. Tehtävissä etsitään kahden kuvan eroavaisuudet, ympyröidään erilainen tai samanlainen ja harjoitellaan luokittelua. Ympyröintitehtävien avulla opitaan käsitteet enemmän, eniten, vähemmän ja vähiten. Kaikkiin tehtäviin ei ole yhtä ainoaa oikeaa vastausta.

Yhdistämistehtävät
Aluksi yhdistämistehtävät tehdään yhdessä, jotta oppilaat oppivat tehtävätyypin. Tehtävissä pitää yhdistää viivalla esimerkiksi samanväriset kuva ja luku, yhteen kuuluvat kuvat tai myöhemmin lukutaidon kehittyessä kuva ja romanikielinen sana. Kaikkiin tehtäviin ei ole yhtä ainoaa oikeaa vastausta.

Laskutehtävät
Laskutehtävät sisältävät helppoja romanikielen sanastoon liittyviä laskutehtäviä, jotka harjoituttavat sekä kielellisiä että matemaattisia taitoja.

Täydennystehtävät
Tehtävät, joihin oppilaan pitää kirjoittaa romanikielisen sanan puuttuva alkukirjain, alkavat ensimmäisen luokan keväällä. Romanikielisten sanojen kirjoitusasua voi harjoitella myöhemmin myös Kevein askelin – Lokko lamjaha -kirjan ristikkotehtävien avulla.

Ops: ”Tutustutaan vähitellen romanikielen kirjoitusasuun.”

Puhetehtävät
Puhetehtävien avulla opetellaan luvun keskeistä sanastoa. Monet puhetehtävistä voidaan myös esittää pieninä näytelminä. ”Kerro”-tehtäviin voidaan vastata suomen kielellä.

Ops: ”Rohkaistaan oppilasta ilmaisemaan itseään romanikielellä. Harjoitellaan vuorovaikutustilanteita draaman keinoin. Opetellaan käyttämään kieltä kohteliaasti. Harjoitellaan kertomista.”

Kuuntelutehtävät
Kuuntelutehtävinä on romanikielisiä runoja Lokko lamjaha – Kevein askelin -runokirjasta. Lapsille tarkoitettujen runojen teemat ovat samoja kuin tehtäväkirjan.
Kielen kuuntelemisella on tärkeä osuus kielen oppimisessa. Runoja kuunnellaan romaniksi, jotta kieli ”tarttuisi” korvaan ja tulisi näinkin tutuksi. Runot voi myös lukea runokirjasta suomeksi ennen romanikielellä kuuntelu.

Kuunteluharjoituksina voidaan myös kuunnella romanikielisiä lastenlauluja, esimerkiksi Baȟaven ta Džamben – Soita ja laula -levyltä.

Ops: ”Harjoitellaan kuuntelemista.”

Lisätehtävät
Lisätehtäviä voi monistaa tarvittaessa oppilaille, joilla on jo hieman lukutaitoa. Lisätehtävät löytyvät opettajan oppaasta lukujen lopusta syksyn 2018 kuluessa.
Lisätehtäviksi käyvät myös Lokko Lamjaha – Kevein askelin -kirjan sanaristikot. Ratkaisut ristikoihin löytyvät erillisestä tiedostosta.

Lukuihin liittyvät leikit, pelit ja askartelut
Opettajan oppaaseen on suunniteltu leikkejä ja pelejä, joissa kerrataan tehtäväkirjan luvuissa opittuja asioita. Jos leikit ovat vieraita oppilaille, leikit voidaan ensin leikkiä suomen kielellä, jotta säännöt tulevat tutuiksi. Romanikieleen siirrytään mahdollisimman nopeasti, sillä tarkoitus on kuitenkin oppia leikin lomassa romanikielen sanastoa ja sanontoja.
Opettajan oppaassa on useampia leikkejä, joista opettaja voi valita oppitunnille haluamansa leikit ja pelit etukäteen, tutustua niihin sekä hankkia tarvittavan materiaalin.
Useissa leikeissä ja peleissä tarvitaan kuva- ja sanakortteja, jotka löytyvät tulostettaviksi opettajan oppaasta. Kortit on hyvä laminoida, jolloin niitä voidaan käyttää monta kertaa. Joihinkin lukuihin liittyy askartelutehtäviä, joiden toteuttamiseen tarvitaan ennakkoon hankittua materiaalia.

Ops: ”Rohkaisee myönteiseen vuorovaikutukseen ja yhteistyöhön. Tuo iloa oppimiseen.”

Leikitään ja pelataan romanikielellä -oppitunnit
Opettajan oppaaseen on suunniteltu myös kokonaan erilliset leikki- ja pelitunnit: syyslukukaudelle kaksi ja kevätlukukaudelle kolme. Näinä kertoina on tarkoitus käyttää koko oppitunti leikkien ja pelaten. Opettaja voi valita useammista leikeistä, joista osa on tuttuja, osa uusia.
Useissa leikeissä ja peleissä tarvitaan kuva- ja sanakortteja, jotka löytyvät tulostettaviksi opettajan oppaan lopusta. Kortit on hyvä laminoida.

Ops: ”Rohkaisee myönteiseen vuorovaikutukseen ja yhteistyöhön. Tuo iloa oppimiseen.”

Lukuhetki
Tunnin lopuksi opettaja voi lukea suomeksi pätkän esimerkiksi kirjasta

Rassako reevos – Yökettu. Kirjan teemoihin on laadittu keskustelu- ja tehtäväsivuja, joita voi tulostaa.

Ops: ”Harjoitellaan kuuntelemista.”

Kotitehtävien anto ja tunninlopetus
Seuraavan tunnin kotitehtävät käydään läpi yhdessä oppitunnin lopuksi. Opettajan on hyvä varmistaa, että kaikki ovat ymmärtäneet tehtävänannot. Tunti lopetetaan yhteisesti romanikielellä.