Romanikieli

Tunnin aloitus

Sanatesti

Harjoitellaan lisää romanipäivään liittyvää sanastoa.

Kertaus

Edellisellä tunnilla luettiin romanipäivän vietosta koulussa ja mietittiin, mitä omassa koulussa ehkä voitaisiin tehdä. Jutellaan, miten erilaisia juhlapäiviä yleensä vietetään koulussa; mitkä ovat tärkeimmät suomalaisen kulttuurin merkkipäivät tai juhlat; mitä muita tapahtumia koulussa vietetään tai mistä kerrotaan. Kerrotaanko esimerkiksi muiden kieli- ja kulttuuriryhmien tärkeistä päivistä tai juhlista; entä eri uskontokuntien merkkipäivistä? Onko romanikulttuuri tullut koulussa esille ja jos on, millä tavalla? Jos ei, miten voisi aloittaa?

Kuuntelu

Oppilaat kuuntelevat tehtävän, joka luetaan kaksi kertaa. Sitten oppilaat vastaavat, mikä on heidän kuulemansa mukainen oikea vastaus.

Linkki kuunteluun (tulossa)

Kuuntelutehtävän oikea vastaus on c) he myivät tavaroita (biknade guosi).
 

Aloituskuvan tarkastelu

Kuvassa koko perhe on kotona. Toivo, Mirno ja Mano istuvat sohvalla, Markus seisoo sohvan takana. Saaga puhuu puhelimessa ja Tuula on menossa tekemään jotakin muuta, mutta kaikki katsovat samaan suuntaan. Mitä he katsovat? Mikä Tuulalta on jäänyt kesken?

Jutellaan-kysymyksissä mietitään kuvan tunnelmaa: millaisia tunteita voidaan ehkä lukea perheenjäsenten kasvoilta ja asennoista? Löytääkö joku jotakin urheilusta kertovaa? Tarkkasilmäiset näkevät jalkapallon sohvan sivustalla.
 

18a Mikä kisa!

Luvussa 18 puhutaan urheilusta. Esillä on monia urheilulajeja, ja suosikkeja löytyy. On urheiluun liittyviä haaveita, ja Tuulan ja Toivon nuoruudesta paljastuu uusia asioita.

Linkki kappaleen kuunteluun (tulossa)

Teksti kuunnellaan luettuna tai opettajan tai jonkun oppilaan tai joidenkin oppilaiden lukemana ja käännetään yhdessä suomeksi. 
Rakkavaha-kysymyksissä etsitään vastauksia tekstistä. Vastauksia on useita!
a. Huupa dikkela…
b. Toivo streenadas korobako bollos ta lendibosko bollos.
c. Me rikkaveha…
 

18b Kuka voittaa kisan!

B-teksti voidaan käsitellä yhdessä tunnilla tai oppilaat voivat lukea sen itsenäisesti tai parin kanssa. Sitä voi käyttää myös kotitehtävänä.

Linkki kappaleen kuunteluun (tulossa)
 

Täydennyssivu

Sivulla 111 jutellaan mediasta ja mietitään, mitä ohjelmia, sarjoja, uutisia ja muuta median sisältöä oppilaat seuraavat. Mitkä ovat suosittuja välineitä? Seuraavatko oppilaat myös sisällöistä käytäviä keskusteluja ja kritiikkiä esimerkiksi sosiaalisesta mediasta?

Radiossa on ohjelma, Romano mirits, jota toimittavat romanit. Voidaan kuunnella yksi ohjelma oppilaita kiinnostavasta teemasta. Jutellaan, millaista ohjelmaa oppilaat toivoisivat romanikielellä televisioon ja radioon. Onko jollakulla kiinnostusta media-alalle? Jos on, millaisiin tehtäviin?

Kuvassa on elokuvateatterin katsomo. Keskustellaan myös elokuvista: millaisista elokuvista oppilaat pitävät ja miksi, miten he katsovat niitä?

Isovanhempien ja vanhempien ajoista moni asia mediassa on jo muuttunut paljon. Tulevaisuudessa on todennäköisesti odotettavissa lisää suuria mullistuksia siihen, miten mediaa käytetään. Osataanko vielä kuvitellakaan, millainen on tulevaisuuden media?

Tunnin aloitus

Sanatesti

Sanatestissä harjoitellaan urheilusanastoa.

Kertaus

Edellisellä tunnilla puhuttiin sekä urheilusta että urheilun ja muun mediasisällön seuraamisesta. Mikä oppilaita kiinnosti eniten?

Kerrataan vielä jompaankumpaan aiheeseen liittyviä teemoja ja sanastoa. Esimerkiksi mediasanastosta on hyvä vielä muistutella mieliin keskeisiä sanoja, kuten stellibosko programmos (sarja), neevibi (uutiset), dživalo faraba (elokuva), pirano (lempi-, suosikki).

Kuuntelu

Oppilaat kuuntelevat tehtävän, joka luetaan kaksi kertaa. Sitten oppilaat vastaavat, mikä on heidän kuulemansa mukainen oikea vastaus.

Linkki kuunteluun (tulossa)

Kuuntelutehtävän oikea vastaus on b) korkeushyppyä (utšibosko raniba).

Lisäaineisto

Sivulle 112 on koottu paljon erilaisia urheilulajeja. Sivulla on sekä palloilulajeja että yksilölajeja yleisurheilusta.

Käydään yhdessä läpi lajit ja jutellaan, mitkä lajit ovat oppilaiden mielestä kiinnostavia tai mitä lajeja he itse harrastavat. Keskustellaan myös tutuista suomalaisista urheilijoista. Entä keitä muiden maiden urheilijoita oppilaat tunnistavat? Muistavatko he jonkun maailmanmestarin, olympiavoittajan tai muulla tavalla kiinnostavan urheilijan?
 

Kielitieto

Kielitieto liittyy myös urheiluun, sivulla opitaan lisää järjestyslukuja. Luvut ensimmäisestä viidenteen ovatkin jo tuttuja viikonpäivien nimistä. Jatketaan oppimaan järjestysluvut 6.‒10.

Toisena asiana perehdytään tärkeään substantiivien genetiivin muodostamiseen. Nyt tarvitaan sanojen obliikvimuotojen hyvää tuntemista. Sivulla opitaan lisäämään sanan obliikvimuodon jälkeen genetiivin pääte 
-ko (yksikössä) ja -go (monikossa).

Harjoitellaan useiden sanojen genetiivimuotojen muodostamista.

Maskuliinisanoja: o-loppuisissa ja tunnuksettomissa maskuliinisanoissa obliikvin pääte on yksikössä  -es; 
os-loppuisiin maskuliinisanoihin ei tule yksikössä obliikvin tunnusta. 

sastro          sastr/es/ko
daad            daad/es/ko
kak              kak/es/ko
phaal           phaal/es/ko
grannos      grannos/ko

Feminiinisanoja: i-loppuisissa ja tunnuksettomissa feminiinisanoissa obliikvin pääte on yksikössä  -ja;
 a-loppuisiin feminiinisanoihin ei tule yksikössä obliikvin tunnusta. 

biibi           bib/ja/ko
sassi          sas/ja/ko 
pheen        phen/ja/ko
syska         syska/ko

Kiinnitetään huomiota muihin muotoihin, kuten

dai            da/ko 
tšai           tša/ko