Tunnin aloitus
Kertaus
Kerrataan lyhyesti edellisen tunnin asioita.
Käydään läpi mahdollinen kotitehtävä.
Kuuntelu
Opettaja lukee oppilaille seuraavan tehtävän:
Kuuntele tehtävä. Kuulet sen kaksi kertaa. Kun olet kuunnellut tehtävän, vastaa kysymykseen.
Millainen olo Leifillä on?
a) hän on iloinen
b) hän ei ole iloinen
c) hän on väsynyt
Anne: Diives Leif! So ȟunjula?
Leif: Diives, Anne. Naa tšihko.
Anne: Soske?
Leif: Maan hin jakkes bok! Me naa loȟano dotta.
Oppilaat vastaavat, mikä on heidän kuulemansa mukainen oikea vastaus. Tehtävän oikea vastaus on b) hän ei ole iloinen, naa loȟano.
Tehtäviä kirjasta
Tehdään loput luvun tehtävät.
Tehdään oma lehti
Amengo klassosko patros • Meidän luokan lehti
Tehdään yhdessä oma romanikielen ryhmän lehti.
Lehden tekoon on hyvä varata useampi tunti. Jonkin jutun voi myös tehdä kotitehtävänä.
Valmistellaan lehden tekoa.
Mietitään ensin yhdessä, mikä lehti on. Olisi hyvä, jos tunnilla olisi nähtävänä erilaisia lehtiä.
Mitä lehtiä oppilaat tuntevat tai lukevat? Ovatko lehdet esimerkiksi
- sarjakuvalehtiä
- joka viikko tai kerran kuussa ilmestyviä lehtiä, jotka kertovat vaikkapa koululaisen elämästä, urheilusta, hevosista tai muista eläimistä
- sanomalehtiä
- muita lehtiä?
Tuntevatko oppilaat lehtiä, joita romanit toimittavat ja joissa kirjoitetaan romanikulttuurista? Entä lehtiä, joissa on juttuja romanikielellä?
Näitä juttuja löytyy esimerkiksi Opetushallituksen romaniväestön koulutustiimin lehdestä Latšo diives. Romanikielisiä tekstejä voi lukea esimerkiksi Romano boodos -lehdestä.
Jutellaan, mitä lehdissä on.
- Sarjakuvalehdissä on tavallisesti vain sarjakuvia, mutta useimmissa lehdissä on valokuvia tai piirroskuvia.
- Lehdissä on kirjoitettua tekstiä.
- Monissa lehdissä on mainoksia. Miksi niitä on?
Mietitään vielä, ketkä lehdissä tekevät työtä.
- Lehdessä on tavallisesti toimitus eli ryhmä, joka yhdessä tekee lehden sisällön.
- Jokaisessa lehdessä on päätoimittaja. Hän johtaa lehden tekemistä.
- Toimituksessa on toimittajia, jotka kirjoittavat juttuja ja ottavat myös valokuvia. Toimittajan nimi kirjoitetaan juttuun.
- Jutut ja kuvat pitää asetella sivuille niin, että ne mahtuvat sinne sopivasti ja ne on helppo lukea. Tätä työtä tekevät esimerkiksi taittajat.
- Valmiiksi tehty lehti lähetään painoon, jossa se painetaan. Monet lehdet tehdään myös kokonaan tai osittain verkkoon digilehdeksi.
- Lehden voi tilata, jolloin posti tuo sen kotiin tai esimerkiksi kouluun tai kirjastoon. Monet lehdet voi myös ostaa esimerkiksi kioskilta tai kaupasta.
Tehdään yhdessä oma luokan lehti. Oppilaat suunnittelevat lehden sisällön, kirjoittavat tekstit romanikielellä ja kuvittavat juttunsa. Lehdelle keksitään nimi ja tehdään yhdessä kansikuva. Lopuksi sivut nidotaan yhteen.
Mietitään, kenelle ja millainen lehti tehdään. Tehdäänkö
- omalle luokalle yksi yhteinen lehti
- lehti, joka voidaan kopioida kaikille luokan oppilaille
- lehti, joka on tarkoitettu oppilaille ja vanhemmille?
Millaisia juttuja ja kuvia lehteä varten tarvitaan? Mietitään
- mikä kiinnostaa oppilaita
- millaisia juttuja ja kuvia tarvitaan, jotta lehdestä tulee kiva?
Jutussa on
- otsikko, joka on usein kirjoitettu vähän isommilla kirjaimilla
- tekstiä ja usein kuva. Jossakin jutussa voi olla vain yksi lause ja kuva, toisessa voi olla monta lausetta. Opettaja auttaa kirjoittamisessa.
- kirjoittajan ja kuvien ottajan tai tekijän nimi.
Juttujen aiheita voivat olla esimerkiksi:
Koon me som?
Me som...
Me buuruvaa aro Besko gau.
Me streenavaa pieresko bollos.
Mango pirano beri aro skoola hin tšaljiba.
Mango pheen hin... ta joi baȟavela piano.
Mango maal
Mango maal hin...
Jou hin maaluno tšau.
Jou faravela tšiȟkas.
Mango džuklo
Dauva hin amengo kaalo džuklo.
Doolesko nau hin Nis.
Douva ȟala priija sarrako tiija.
Sitten lehdentekoon! Kun lehti on valmis ja luettu, arvioidaan, millainen lehdestä tuli. Mielipiteitä voidaan kysyä esimerkiksi vanhemmilta, jos he ovat saaneet lukea lehden.