1. luku
Tällä sivulla
Tunnin aloitus
Kerrataan, mitä jäi mieleen aloitustunnin asioista. Miltä tuntui aloittaa opinnot uuden kirjan kanssa? Olivatko sisällöt kiinnostavia? Innostiko kirjan ulkoasu tarttumaan siihen? Millaisia tavoitteita oppilailla on opiskelulleen?
Käydään läpi kotitehtävä.
Kuuntelu
Kuuntelutehtävässä kuunnellaan yleensä tehtävä ja vastataan siinä esitettyyn kysymykseen. Ensimmäinen kuuntelu poikkeaa kuitenkin muista.
Linkki kuunteluun (tulossa)
Tämänkertaisen kuuntelutehtävän teksti ja sävel ovat varmaankin tuttuja kaikille. Tällä kertaa siinä toivotetaan paljon onnea oppilaille, kun he aloittavat romanikielen opiskelun!
”Paljon onnea vaan, paljon onnea vaan, paljon onnea oppilaat, paljon onnea vaan!”
Aloituskuvan tarkastelu
Tarkastellaan luvun 1 aloituskuvaa: päähenkilöt Saaga, hänen kaverinsa Lenita, Saagan veli Mano ja hänen kaverinsa Viljami istuvat kirjastossa. Nuoret juttelevat Saagan ja Manon perheen muutosta.
Kuvan jutellaan-kysymykset käsittelevät kirjastoa tapaamispaikkana. Kysymyksistä voi jutella tai vastata niihin joko suomeksi tai romaniksi.
Keskustellaan, millainen paikka kirjasto on ja mitä siellä voi tehdä.
a) Kirjastossa voi esimerkiksi lainata tai lukea kirjoja ja lehtiä, kuunnella musiikkia, tehdä töitä tai tehtäviä yksin tai yhdessä. Usein kirjaston kahvila on mukava tapaamispaikka.
Jutellaan, missä ryhmän oppilailla on tapana tavata kavereita.
b) Kavereita voi tavata esimerkiksi kotona, nuorisotalolla, kahvilassa tai puistossa, harrastuksissa tai koulussa.
1a Uusi koti
Luvussa 1a kerrotaan Saagan ja Manon perheen muutosta uuteen asuntoon.
Liite
Džaha luku 1a suomennos (pdf, 864.12 KB)
Teksti
a) kuunnellaan yhdessä luettuna tai opettajan tai jonkun oppilaan tai joidenkin oppilaiden lukemana
b) käännetään suomeksi suullisesti, keskustellaan yhdessä tekstistä.
Rakkavaha-kysymyksissä etsitään vastauksia kysymyssanojen (kai, sar, sar buut, savoȟlaaga) avulla.
Saaga, Lenita ta Mano beȟȟena aro liinengiiro.
Joon helsavena: ”Diives!”, ”So hunjula?”, ”Hiles tšiȟkas džala!”
Saaga ta Mano ömsavena aro nevo hisba, aro utšo tšeer.
Aro hisba aaȟȟena dui baadako duituja.
Granni hin maalune.
1b Uuteen kotiin
B-teksti voidaan käsitellä yhdessä tunnilla tai oppilaat voivat lukea sen itsenäisesti tai parin kanssa. Sitä voi käyttää myös kotitehtävänä.
Liite
Džaha luku 1b suomennos (pdf, 510.07 KB)
Puhutun kielen muotoja
Puhutun kielen muotoja -osioon b-tekstin lopussa tutustutaan kaikkien oppilaiden kanssa yhdessä. Keskustellaan oppilaille tutuista muodoista ja puhutusta kielestä yleensä. Millä tavalla puhutun kielen muodot eroavat kirjoitetun kielen muodoista? Näyttääkö niissä olevan jonkinlaisia säännönmukaisuuksia?
Täydennyssivu (s. 15)
B-osion täydennyssivulle on koottu kuvaan erilaiset taloa merkitsevät sanat. A-tekstissä olleen utso tšeer (kerrostalo) -sanan lisäksi kuvassa on sanat iegosko tšeer (omakotitalo), stellako tšeer (rivitalo) ja džurpos (mökki). Kuvia ja sanastoa avuksi käyttäen vastataan kysymyksiin.
Opettaja voi myös kysyä kaikilta oppilailta, millaisessa talossa he asuvat. Oppilaiden vastaukseksi riittää jo yksi sana tai mielellään koko lause, esimerkiksi
Aro savoȟlaaga tšeer tu buuruveha?
Me buuruvaa aro utšo tšeer.
Tehtävä 1
Tekstin vuoropuhelu valmistetaan esitykseksi. Oppilaat voivat esittää jotakuta nuorista. Repliikkejä voi yhdistää ja lyhentää. Jo yksi oppilas ja opettaja voivat toteuttaa esityksen.
Tšeeren sikiba tekstosta.
Valmistakaa esitys tekstistä.
Tšeeren stykkosta 1a (b) besko sikiba.
Velka iek stykkosko triin ternenna ta ran leske/lake repliki. Tu vojuveha te stötjaves ta tšeeres doola laagom tukke. Tume vojuvena niina te tšetaven repliki naaluno merknoske dui komujenge. Rakkaven sikiba tšetanes, niina sikjiboskiiro/sikjiboskiiri vojula te aaȟȟel iek terno/terni.
Tehkää luvusta 1a (b) pieni esitys.
Valitse joku luvun kolmesta nuoresta ja kirjoita hänelle repliikit. Voit lyhentää ja muokata ne itsellesi sopiviksi. Voitte myös yhdistää repliikit esimerkiksi kahdelle henkilölle. Esittäkää tulos yhdessä, myös opettaja voi esittää jotakuta nuorta.
Tehtävä 2
Etsitään luvusta kaikki verbit (tekemistä kuvaavat sanat) ja kirjoitetaan ne vihkoon siinä muodossa, kuin ne ovat tekstissä.
Rood ta ran saare stykkosko verbi.
Etsi ja kirjoita kaikki luvun verbit.
Tekstistä löytyvät verbit beȟȟena, vela, helsavela, ȟunjula, džaanehako, ömsavaha (2x), buuruvaha, hin (4x). Jos oppilas on etsinyt verbejä b-tekstistä, siellä on niitä enemmän. Selvitetään, mikä persoona näissä verbimuodoissa on tekijä ja mikä on verbin perusmuoto:
• minä (me):
• sinä (tu): džaaneha/ko – džaanaa
• hän/se (jou/joi): vela, helsavela, ȟunjula, hin – vaa, helsavaa, ȟunnaa
• me (ame): ömsavaha, buuruvaha – ömsavaa, buuruvaa
• te (tume):
• he (joon): beȟȟena, hin – beȟȟaa
• Džala-verbiä (džaa/mennä) käytetään tässä vakiintuneessa vastauksessa Tšiȟkas džala / Hyvin menee).
• Džaaneha/ko-verbissä -ko-pääte tarkoittaa kysymystä.
• Ȟunjula-verbin perusmuodon voi hakea aakkosellisesta sanastosta (ȟunnaa: kuulla, kuunnella).
• Olla-verbin muoto hin käsitellään luvun kielitieto-osiossa.
Lisätehtävät
pdf (liite tulossa)
Tutustutaan luvun 1 lisätehtäviin. Käydään yhdessä läpi erilaisia tehtävätyyppejä ja miten ne tehdään. Tehdään yhdessä tunnin teemaan sopivat tehtävät. Oppilaat voivat myöhemmin myös tehdä tehtäviä itsenäisesti, ja niitä voidaan käyttää kotitehtävinä.
Tunnin aloitus
Sanatesti
Käydään oppilaiden kanssa läpi sanatestin tarkoitus ja tapa korjata se.
Sanatesti on tarkoitettu tukemaan oppilaiden itsearviointia. Testissä on mukana edellisen tunnin asioiden keskeisimpiä sanoja yleensä lukujen a-osioista. Testin voi kirjoittaa esimerkiksi oppilaan omaan vihkoon. Oppilas kirjoittaa vihkoon sanat, jotka opettaja lukee yksi kerrallaan. Testin jälkeen sanat käydään läpi yhdessä ja kirjoitetaan tai näytetään taululle. Oppilas korjaa sanat itse vihkoon. Opettaja ei käy läpi vihkoa, ellei oppilas niin halua.
Sanatesti luvun 1a sanoista. Sanatestillä harjoitellaan romanikielisten sanojen oikeinkirjoitusta.
Liite
Džaha sanatesti luku 1a (pdf, 540.02 KB)
Kertaus
Kerrataan edellisen tunnin asioita. Ovatko kysymyssanat (kai, sar, sar buut, savoȟlaaga) jo muistissa? Varmistetaan vielä, että kun vastataan kysymykseen Kai?, vastauksessa käytetään aro-prepositiota: Aro liinengiiro. Aro hoffos.
Käydään läpi kotitehtävä.
Kuuntelu
Oppilaat kuuntelevat tehtävän, joka luetaan kaksi kertaa. Sitten oppilaat vastaavat suullisesti, mikä on heidän kuulemansa mukaan oikea vastaus. Vastaus voidaan myös kirjoittaa vihkoon.
Linkki kuunteluun (tulossa)
Oikea vastaus on c) kerrostalossa (aro utšo tšeer).
Lisäaineisto
Luvun lisäaineisto käsittelee tervehdyksiä.
a) Harjoitellaan tervehdyksiä tekemällä sivun tehtävä. Sovitaan parit tai tehdään yhdessä pieniä esityksiä erilaisista tilanteista, joissa tervehdyksiä käytetään.
b) Jutellaan tervehdysten käyttötilanteista. Esimerkiksi miten tervehditään vanhempaa ihmistä tai miten kaverit tervehtivät toisiaan. Monille useimmat tervehdykset ja kohteliaisuussanat ovat jo tuttuja.
c) Kiinnitetään huomiota ole hyvä -kohteliaisuuden eri muotoihin, maskuliini- (aaȟ latšo), feminiini- (aaȟ latši) ja monikko/teitittelymuotoon (aaȟȟen, latše).
d) Harjoitellaan myös niin, että oppilas kuvittelee tarjoavansa juotavaa esittelysivun (s. 11) jokaiselle henkilölle käyttäen kohteliasta muotoa: ”Ole hyvä!” tai ”Olkaa hyvä!”.
Tehtävän ohjeistus:
Rikka amsakiire formi aro rakkiba, ka tu rekkaveha piiben saare komujenge aro faraba.
Käytä kohteliaita muotoja puheessa, kun tarjoat juomaa jokaiselle henkilölle kuvassa.
Kielitieto
Kielitieto-osuus käsittelee romanikielen molempia olla-verbejä myönteisenä ja kielteisenä.
a) Verbit tai jotkin niiden muodoista voivat olla jo tuttuja, esimerkiksi Me som. Jutellaan yhdessä mahdollisista tutuista muodoista ja mietitään, missä oppilas on kuullut tai käyttänyt niitä.
b) Kiinnitetään huomiota siihen, että kun suomen kielessä myös kieltomuodossa käytetään olla-verbiä, niin romanikielessä s/h- (olla) verbi jää pois: me som (minä olen) mutta me naa (minä en ole). Kun sen sijaan käytetään aaȟȟaa- (olla) verbiä tai mitä tahansa muuta verbiä, niin verbi on mukana ja kieltosana sitä ennen on na. Esim. Me na aaȟȟaa aro liinengiiro.
Romanikielessä voidaan käyttää myös kaksoiskieltoa naa na verbin edessä, esim. Me naa na buuruvaa daari.
c) Mietitään verbien käyttöä esimerkkilauseissa ja tullaan vähitellen tutuiksi uusien muotojen kanssa. Etsitään olla-verbejä a- ja b-osioiden teksteistä.
d) Treena mossavitikes verbengo formi.
Harjoittele suullisesti verbien muotoja.
Harjoitellaan suullisesti verbejä erilaisissa lauseissa. Esimerkiksi oppilas voi kysyä toiselta:
1. Koon tu sal? Kuka sinä olet?
2. Me som … Minä olen….
3. Koone aaȟȟena aro liinengiiro? Ketkä ovat kirjastossa?
4. Aro liinengiiro aaȟȟena Saaga ta Mano. Kirjastossa ovat Saaga ja Mano.
5. Koon na aaȟȟela aro hisba? Kuka ei ole asunnossa?
6. Viljami na aaȟȟela aro hisba. Viljami ei ole asunnossa.
Tehtävä 1
Harjoitellaan olla-verbejä korteilla itsenäisesti tai parin kanssa.
Treenaven peleȟkensa.
Harjoitelkaa korteilla.
Leikkaa kortit irti. Voit liimata ne kartongille siten, että toisella puolella on persoonapronomini ja toisella puolella vastaava verbimuoto.
Voit myös jättää leikkaamatta katkoviivoja myöten, ja sen sijaan taittaa kortit katkoviivan kohdalta. Näin voit toimia kaikkien oppaan korttien kanssa.
Käännä näkyviin joko persoonapronomini tai verbimuoto. Mieti sitten, mikä on vastaava muoto ‒ esimerkiksi mikä olla-verbin muoto kuuluu me-sanaan (me ‒ som). Käännä kortti ja tarkista, menikö oikein.
Voitte tehdä tehtävän myös pareittain niin, että toisella on kädessään kortit ja hän näkee esimerkiksi persoonapronominit, ja toinen näkee verbimuodot. Jälkimmäinen oppilas yrittää muistaa, mihin persoonaan verbimuoto kuuluu. Vaihdetaan kortit toisinpäin.
Liite
Kielitietokortit romanikielen olla-verbeihin (pdf, 46.52 KB)
Tehtävä 2
Kirjoitetaan tekstiviesti vihkoon tai puhelimella. Oppilaille on syytä korostaa, että tällaisissa viesteissä voi käyttää epävirallisempaa kieltä eikä tarvitse pelätä, että kirjoittaa ”väärin”. Vaikka oikeissa tekstiviesteissä ei voi käyttää romanikielen merkkejä, se ei viestissä haittaa.
Ran tekstosko boodos aro minsibosko liin elle džepnoha.
Kirjoita tekstiviesti vihkoon tai puhelimella.
Ran, savoȟlaaga boodos tu bitšaveha tukko maaleske, ka jou/joi puȟȟela, so tukke ȟunjula. Ke tu kammeha te rikkaves emoji, fara doola aro boodos.
Kirjoita, millaisen viestin lähetät ystävällesi, kun hän kysyy, mitä sinulle kuuluu. Jos haluat käyttää emojeita, piirrä ne viestiin.
Millaisia viestejä oppilaat lähettivät? Jutellaan esimerkiksi, onko heillä tapana käyttää romanikieltä viesteissä kavereidensa kanssa. Mikä voisi olla helppoa, mikä hankalaa romanikielisten viestien lähettämisessä? Voisiko ryhmän oppilaiden kesken kokeilla romanikielisiä viestejä?
Lisätehtävät
Tulossa