Romanikieli

(kuva romanilippu)

Aro romanengo flaaga aaȟȟela loolo vuordujengo kurros ta paalal blaato deula ta dželeno phuu.

Romanien lipussa on kuvattuna punainen kärrynpyörä taustalla sininen taivas ja vihreä maa.

Rakka – Kerro

Tunnin alussa keskustellaan siitä, mitä oppilaat tietävät romaneiden historiasta, kielestä ja tavoista. Palautetaan mieleen, mitä opittin ensimmäisen luokan tunnilla ”Tutustutaan romanikieleen”.

Romanen hin iego folkoskiiro diives, folkoskiiro džiili ta iego tšimb, bi naa iego them. Romanengo tšeeresko them hin douva them, kai joon buuruvena. Tenkavena, et romane hin byrjimen Indiako thaanesta, katta joon hin vandrude aro bolibosko froo ringa.

Romanengo folkoskiiro diives hin 8. luludžako tšoon aro sakko iek stedos aro boliba. Dauva tiija stellavaha frooȟlaaga fanibi, bjaavesko konserti ta sikibi elle aaȟȟaha vaures tšetanes, baȟavaha ta džambaha.

Aro folkoskiiro divisesko bjaavesko fanibi baȟula butvares romanengo tšetano folkoskiiro džiili Gelem, gelem – Kuljen, kuljen.

Romano tšimb hin folkengo maȟkurno tšimb, doolesko byrjibosko hin aro Indiako phurane tšimba. Aro froo themme tšimb hin endo kutti frooȟlaaga, doolesko ka dielos romano tšimbako originaale laavenna hin bristudas. Neve laave hin aulo tšimbake doolengo themmengo laavibonna, doolengo dženom hin vandrudam. Laave hin niina doolesko themmesko tšimbata, kai romane buuruvena.

Romaneilla on oma kansallispäivä ja kansallislaulu sekä oma kieli, mutta ei omaa valtiota. Romanien kotimaa on se maa, jossa he asuvat. Romanien arvellaan olevan lähtöisin Intian alueelta, mistä he ovat vaeltaneet eri puolille maailmaa.

Romanien kansallispäivää vietetään kaikkialla maailmassa 8. huhtikuuta. Silloin järjestetään erilaisia tapahtumia, juhlakonsertteja ja näyttelyitä tai ollaan muuten vaan yhdessä, soitetaan ja lauletaan.

Kansallispäivän juhlatilaisuuksissa soi usein romanien yhteinen kansallislaulu Gelem, gelem – Kuljen, kuljen.

Romanikieli on kansainvälinen kieli, jonka alkujuuret ovat Intian vanhoissa kielissä. Eri maissa kieli on kuitenkin hieman erilainen, koska osa romanikielen alkuperäisistä sanoista on unohtunut. Uusia sanoja on tullut kieleen niiden maiden sanastoista, joiden läpi on vaellettu. Sanoja on myös sen maan kielestä, missä romanit asuvat.

Finitiko themmesko romane

Aro Finitiko them romane aune perdal 500 bereȟi paalal. Vaagos romane vandrude vuordujensa ta ȟliitha gaavesta aro vauro gau, kai džeene ta džuuja tšerde frooȟlaaga buttija aro phuujako tšeere. Džeene tšerde niina grengo tšyöpos aro marakni ta romane džuuja tšerde hajiboskeres undosko poȟtane ta -tekki, so joon biknade aro gaave.

Kentengo skoolako staaviba naas lokko, doolesko ka na aaȟtam ȟarȟal aro iek stedos, bi butvares aaȟtam apo langȟto drom.

Aka diives romanen hin iego tšeer ta saare kenti staavena skoola.

Suomen romanit

Suomeen romanit saapuivat yli 500 vuotta sitten. Alkuun romanit kiersivät kärryillä ja reellä kylästä kylään, missä miehet ja naiset tekivät erilaisia töitä maataloissa. Miehet kävivät myös hevoskauppaa markkinoilla ja romaninaiset virkkasivat taitavasti pitsiliinoja ja -peittoja, joita he myivät kylissä. Lapsien koulunkäynti ei ollut helppo, koska yhdessä paikassa ei viivytty pitkään vaan usein oltiin ”kulun päällä”.

Nykyään romaneilla on oma koti ja kaikki lapset käyvät koulua.

Rakka – Kerro

Faraba, te tu buuruvehas aro vuorduja elle aro ȟlitta. – Kuvittele, että asuisit kärryissä tai reessä.

So dooleha aaȟȟelas lustikaano? – Mikä siinä olisi kivaa?

So dooleha naa lustikaano? – Mikä siinä ei olisi kivaa?

Romano tšimb

Finitiko themmesko romano tšimb phennena niina kaalengo tšimb. Dooleha hin buut loonako laave sveittiko tšimbata, doolesko ka baro dielos romanenna aule aro Finitiko them dženom Sveittiko them. Dielos Finitiko themmesko romanenna buuruvena nii aka diives aro Sveittiko them. Naa butte buut komuja na hajuvena te rakkaven Finitiko romano tšimb. Sakko iek, koon sikjula romano tšimb, hin fuortuno, jakkes te tšimb spaarulas.

Suomen romanikieli

Suomen romanikieltä sanotaan myös kaaleenkieleksi. Siinä on paljon lainasanoja ruotsin kielestä, koska suurin osa romaneista saapui Suomeen Ruotsin kautta. Osa Suomen romaneista asuu nykyäänkin Ruotsissa. Vain harvat ihmiset osaavat enää Suomen romanikieltä. Jokainen, joka opiskelee romanikieltä, on osaltaan tärkeä, jotta kieli säilyisi.

Rakka – Kerro

So vojuvahas te tšeeren tukko džintaha, jakkes te romano tšimb spaarulas? – Mitä sinun mielestäsi voitaisiin tehdä, jotta romanikieli säilyisi?

Sar tu tenkaveha te bjaavaves Romanengo folkoskiiro diives? – Miten aiot juhlistaa romanien kansallispäivää?