Romanikieli

Tunnin aloitus

Sanatesti

Harjoitellaan lyhyiden romanikielisten lauseiden kuuntelua ja oikeinkirjoitusta. Lauseet voidaan testin jälkeen suomentaa yhdessä.

Kertaus

Edellisellä tunnilla käsiteltiin monenlaisia asioita, joita voi tehdä eri vuodenaikoina. Kielitiedossa jatkettiin verbien menneen ajan muotojen, preteriti- eli imperfektimuotojen harjoittelua.

Kuuntelu

Oppilaat kuuntelevat tehtävän, joka luetaan kaksi kertaa. Sitten oppilaat vastaavat, mikä on heidän kuulemansa mukainen oikea vastaus.

Linkki kuunteluun (tulossa)

Kuuntelutehtävän oikea vastaus on b) keväästä (vooros).
 

Aloituskuvan tarkastelu

Kuvassa Mirno ja Markus ovat poikien huoneessa. Mirno istuu kirjoituspöydän ääressä ja Markus seisoo vieressä reppu selässä. Huoneessa on joitain eläinten kuvia: lintuja rullaverhon kankaassa, hevonen Mirnon repussa ja norppa julisteessa. Lelulaatikossa on lisää eläimiä.

Jutellaan-kysymyksissä kysytään esimerkiksi uhanalaisista eläimistä. Maailmassa on monia uhanalaisia nisäkkäitä, esimerkiksi jääkarhu ja lumileopardi. Suomessa uhanalaisia lajeja ovat esimerkiksi susi, ahma ja saimaannorppa.

15a Eläimiä

Luvussa tutustutaan Mirnon eskaritehtävän kautta suomalaiseen eläimistöön. Eskaritehtävään kuuluu tunnistaa tavallisempia Suomen metsässä eläviä nisäkkäitä ja joitakin lintuja. Lopuksi pojat juttelevat vielä lemmikkieläimistä.

Linkki kuunteluun (tulossa)

Rakkavaha-kysymyksissä kahteen ensimmäiseen kohtaan vastataan tekstin perusteella.

a. Mirno trystavela: ritš, ruu, reevos, ȟoȟȟos, stokkis ta utšardi.
b. Mirno kammelas: džuklo, maȟka, bakro elle parno smooran.

c. Kolmannen kysymyksen kohdalla jutellaan siitä, mistä eläimistä oppilaat pitävät. Pohditaan, miksi juuri näistä eläimistä.
 

15b Eläinrakas pikkuveli

B-teksti voidaan käsitellä yhdessä tunnilla tai oppilaat voivat lukea sen itsenäisesti tai parin kanssa. Sitä voi käyttää myös kotitehtävänä. 

Linkki kuunteluun (tulossa)
 

Täydennyssivu

Sivulla 93 tutustutaan joidenkin lintujen nimiin. Lintujen nimiä ei ole kovin monta Suomen romanikielessä. Tehdään parin kanssa sivulla oleva tehtävä.

Tunnin aloitus

Sanatesti

Harjoitellaan eläinsanoja.

Kertaus

Kirjoita pieni juttu omasta lemmikkieläimestäsi, kuvitellusta lemmikkieläimestä tai jostain metsän eläimestä. 

Jos kerrot lemmikkieläimestä, kerro mikä on sen nimi, minkä ikäinen se on, minkä värinen, millainen se on, mitä se tekee…

Jos kerrot metsän eläimestä, kerro millaisessa paikassa se asuu, minkä näköinen ja minkä värinen se on, mitä se syö, millainen se on luonteeltaan…

Pyri kirjoittamaan tarina romanikielellä.

Doolesko nau hin…
Douva hin… bereȟ.
Douva hin…
Douva buuruvela… 
jne.
 

Kuuntelu

Oppilaat kuuntelevat tehtävän, joka luetaan kaksi kertaa. Sitten oppilaat vastaavat, mikä on heidän kuulemansa mukainen oikea vastaus.

Linkki kuunteluun (tulossa)

Kuuntelutehtävän oikea vastaus on c) jäniksestä (ȟoȟȟos).

Lisäaineisto

Sivulla 93 opitaan lisää eläinsanastoa. Kuvissa käydään läpi pihapiirin eläimiä ja joitakin metsän ja tunturien eläimiä. Suomen romanikielessä ei ole säilynyt kovinkaan paljon vanhaa eläinsanastoa. Sanoja on lainattu ruotsin ja suomen eläinten nimistä sekä muista Euroopan romanikielistä. 

Romanien tavoista, kulttuurista ja historiasta

Kielitieto

Sivulla aletaan tutustua erääseen Suomen romanikielen sijamuotoon, obliikviin. Persoonapronominien obliikvimuotoihin (maan, tuut, les, la, ameen, tumeen, leen) on jo tutustuttu kenellä on -rakenteen yhteydessä. Obliikvimuotoja käytetään myös vastaamaan kysymyksiin ketä, keitä, kenet, ketkä, minkä, mitkä, kun kysymyksessä on elollinen substantiivi. Sivulla kerrotaan myös, kuinka muodostetaan maskuliinisukuisten, elollisten substantiivien obliikvimuoto.

Pariharjoitus 1

Oppilas keksii lyhyen lauseen, jossa hän käyttää jotain käskymuotoa, esimerkiksi

Venta! (odota)
Dik! (katso, näe)
Pira! (rakasta)
Mek! (jätä)
Roode! (etsi)
Jelpa! (auta)
Fara! (piirrä)

ja persoonapronominin obliikvimuotoa.

Jelpa maan!
Auta minua!

Pari vastaa ja osoittaa sitten jotakuta muuta oppilasta.

Me jelpavaa tuut ta me jelpavaa niina la / les.
Minä autan sinua ja minä autan myös häntä (tyttöä / poikaa).

Sitten pari muodostaa monikkolauseen.

Jelpa ameen!
Auta meitä!

Toinen oppilas vastaa osoittaen joitakuita muita oppilaita.

Me jelpavaa tumeen ta me jelpavaa niina leen.
Minä autan teitä ja minä autan myös heitä.

Harjoitus 2

Harjoitellaan maskuliinisanojen obliikvimuotoja.

Oppilaat katsovat sivun 94 kuvaa ja kertovat, että näkevät jonkin näistä (maskuliinisukuisista) eläimistä:

džuklo                             (džukles)
spilliboskero                   (spilliboskeres)
smooran                         (smooranes)
niglos                              (niglos)
ritš                                   (ritšes)
verkosko kutiboskero    (verkosko kutiboskeres)
eekor                               (eekores)
ȟoȟȟos                            (ȟoȟȟos)

Opettaja kysyy vuorotellen oppilailta, mitä he näkevät:

So tu dikkeha?
Mitä näet? 

Oppilas vastaa esimerkiksi:

Me dikkaa spilliboskeres.
Minä näen ampiaisen.