Romanikieli

Tunnin aloitus

Sanatesti

Harjoitellaan kouluun ja koulutukseen liittyviä sanoja.

Kertaus

Kerrataan edellisen tunnin asiaa: verbien preteritimuotoja eli menneen ajan ilmaisua.

Miten sanotaan menneen ajan muodossa (kirja apuna):

Me aaȟȟaa aro skoola.       (me aaȟtom)
So tu tšinneha?                   (tu tšinjal)    
Joi rakkavela buut.             (joi rakkadas)
Ame kammaha kaali.         (ame kamjam)
Kai tume buuruvena?        (tume buurude)
So joon dikkena?                (joon dikle)

Kuuntelu

Oppilaat kuuntelevat tehtävän, joka luetaan kaksi kertaa. Sitten oppilaat vastaavat, mikä on heidän kuulemansa mukainen oikea vastaus. 

Linkku kuunteluun (tulossa)

Kuuntelutehtävän oikea vastaus on c) osti kengät (tšinjom tieȟȟi).
 

Aloituskuvan tarkastelu

Talvisessa kuvassa näkyy kahvilan ikkunasta sisään. Siellä istuvat ja juttelevat kahvia tai teetä juoden Viljami, Lenita ja Saaga. Mano on juuri tulossa sisään. Kyltistä näkyy, että kahvila on avoinna.

Jutellaan-kysymyksissä katsellaan ensin kahvilan viereistä aluetta. Siellä näkyy luistelijoita ja lapsia mäessä. Mietitään yhdessä, millaiselta paikalta kahvila näyttää. Miksi juuri sellaiselta? Entä miksi Mano on menossa kahvilaan? Mistä hän on ehkä tulossa? Ovatko nuoret sopineet tapaavansa kahvilassa, vai viettävätkö he siellä aikaa useamminkin? 
 

14a Vuodenajat

Luvussa 14a keskustellaan vuodenajoista, millaisia ne ovat nuorten mielestä ja miksi he pitävät tai eivät erityisemmin pidä eri vuodenajoista.

Linkki luvun kuunteluun (tulossa)

Teksti kuunnellaan yhdessä luettuna tai opettajan tai jonkun oppilaan tai joidenkin oppilaiden lukemana ja käännetään yhdessä suomeksi.

Rakkavaha-kysymyksissä kysytään Suomen vuodenajoista. 
a. Finitiko themmesko staar bereȟesko tiiji hin ven, vooros, niijal ta hyösta. 
b. Viljami rikkavela niijalesta, dooleske ka kham baasila ta hin tatto.
c. Aro hyösta dela buut briȟno.

14b Minä pidän kaikista vuodenajoista

B-teksti voidaan käsitellä yhdessä tunnilla tai oppilaat voivat lukea sen itsenäisesti tai parin kanssa. Sitä voi käyttää myös kotitehtävänä. 

Linkki luvun kuunteluun (tulossa)

Täydennyssivu

Sivulla 87 esitellään vielä kaikki neljä vuodenaikaa. Harjoitellaan myös ilmaisemaan, miten muodostetaan ilmaisut: pidän tai en pidä jostakin.

Jutellaan, mistä vuodenajasta oppilaat pitävät tai eivät ehkä pidä, ja miksi. 

Tunnin aloitus

Sanatesti

Sanatestissä harjoitellaan vuodenaikoihin liittyvää sanastoa.

Kertaus

Edellisellä tunnilla käsiteltiin paljon vuodenaikoja ja niiden ominaispiirteitä. Keskustellaan, millaisia vuodenaikoja muissa maissa on. Mikä vuodenaika nyt on eteläisellä pallonpuoliskolla? Millainen talvi on esimerkiksi Etelämantereella, Kreikassa, Somaliassa, Siperiassa? Entä kesä? Miten ilmastonmuutos tulee muuttamaan vuodenaikoja Suomessa – mikä todennäköisesti muuttuu, mikä ei?

Kuuntelu

Oppilaat kuuntelevat tehtävän, joka luetaan kaksi kertaa. Sitten oppilaat vastaavat, mikä on heidän kuulemansa mukainen oikea vastaus.
Linkki kuunteluun (tulossa)

Kuuntelutehtävän oikea vastaus on a) talvi (ven).
 

Lisäaineisto

Lisäaineistossa sivulla 87 on kuvia, joissa kuvataan jotakin vuodenaikaan sopivaa tekemistä. Mitä muuta voi tehdä tai harrastaa eri vuodenaikoina? Mikä voisi olla sellaista, jota voi tehdä kaikkina vuodenaikoina? Mikä on erityisesti jollekin vuodenajalle tavallista tekemistä? 

Harjoitus

Kirjoita lyhyt romanikielinen teksti siitä, mitä teet jonakin vuodenaikana. Voit kertoa myös useammasta vuodenajasta. Käytä apuna kirjan sanastoa.

Aro niijal / hyösta / ven / vooros me…
Kesällä / syksyllä / talvella / keväällä minä…

Kielitieto

Kielitiedossa esitellään lisää verbien preteritimuotoja (imperfektejä). Esimerkkeinä on kolme verbiryhmää, jotka taipuvat keskenään pääosin samalla tavalla.

Ensimmäisenä verbit džaa (mennä, lähteä) ja vaa (tulla). Kiinnitetään huomioita džaa-verbistä taivutuksissa käytettävään muotoon džei- ja vaa-verbistä käytettävään muotoon au-.

Esim. rakkavaa-verbissä preteritin pääte on

minä-muodossa  -dom       
sinä-muodossa -dal        
hän-muodossa -das

me-muodossa -dam        
te-muodossa -de
he-muodossa -de

džaa- ja vaa-verbien (myös joidenkin muiden) preteritissä pääte on

minä-muodossa  -jom
sinä-muodossa  -jal
hän-muodossa -jas (tai erityiset muodot džeelo ja aulo)

me-muodossa -jam
te-muodossa -le (tai -ne)
he-muodossa -le (tai -ne)

Ȟaa- (syödä) ja piivaa- (juoda) verbit taipuvat pääosin samalla tavalla. Kuitenkin taivutuksissa käytettävät muodot ovat 
ȟaa-verbillä ȟai- ja piivaa-verbillä pii-.

Laa- (saada, ottaa) ja daa- (antaa) verbit taipuvat myös samoin. Niiden taivutuksissa käytettävät muodot ovat
laa-verbillä lii- ja daa-verbillä dii-. 

Harjoitus

Treenaven peleȟkensa. 
Harjoitelkaa korteilla.

Leikkaa kortit irti ja taita ne katkoviivan kohdalta.
Käännä näkyviin verbin preesensmuoto (nykyaika). Mieti, mikä on verbin preteritimuoto (mennyt aika). 
Käännä kortti ja tarkista, menikö oikein.