16. luku
Tällä sivulla
Tunnin aloitus
Sanatesti
Harjoitellaan metsän eläinten nimiä. Voidaan toteuttaa myös suomesta romanikieleen.
Kertaus
Edellisellä tunnilla harjoiteltiin maskuliinisanojen obliikvimuotoja. Nyt luetaan kertauksena tarina hassusta sudesta ja muista eläimistä.
Lue tarina hassusta sudesta ja ympyröi siitä kaikki maskuliinisanojen obliikvimuodot.
Obliikvimuodot tarinassa ovat: 1. maan 2. tuut 3. maan 4. ritšes 5. tuut 6. maan 7. tširikles 8. tuut 9. maan 10. gres 11. maan 12. reevos 13. ritšes 14. tširikles 15. gres.
Kuuntelu
Oppilaat kuuntelevat tehtävän, joka luetaan kaksi kertaa. Sitten oppilaat vastaavat, mikä on heidän kuulemansa mukainen oikea vastaus.
Linkki kuunteluun (tulossa)
Kuuntelutehtävän oikea vastaus on a) hevosen (gres).
Aloituskuvan tarkastelu
Kuvassa isoäiti ja Saaga ovat tulossa kauppareissulta. Kaupan ikkunassa on mainoksia ja sen ulkopuolella roskakori. Isoäidin ja Saagan edellä kulkee poika ulkoiluttamassa koiraa.
Jutellaan-kysymyksissä huomio kiinnittyy värilliseen kuvaan isoäidin puheesta. Se nousee esille harmaasta taustasta. Paikka, josta isoäiti kertoo kuvarepliikissään, näyttää maaseudulta. Miksiköhän isoäiti puhuu maaseudusta, kun he ovat tulossa kaupasta, joka näyttäisi olevan kaupungissa?
Samalla jutellaan siitä, mitä luonto merkitsee oppilaille ja opettajalle. Onko se tärkeä, ja jos on, miksi? Mitkä asiat luonnossa ovat tärkeitä?
16a Isoäiti muistelee
Luvussa 12a isoäiti muistelee Saagalle omaa lapsuuttaan ja kotiaan maalla. Siellä oli paljon luontoa ympärillä: peltoja, metsää ja niittyjä. Perheellä oli paljon eläimiä.
Linkki kuunteluun (tulossa)
Teksti kuunnellaan yhdessä luettuna tai opettajan tai jonkun oppilaan tai joidenkin oppilaiden lukemana ja käännetään suomeksi yhdessä keskustellen.
Rakkavaha-kysymyksissä etsitään tekstistä romanikieliset vastaukset kysymyksiin.
a. Aro bari dako hoffos barjudas buut frooȟlaaga luludži.
b. Bari dai phersidas aro hoffos, aro enga, aro stranna ta aro veȟ.
c. Maan hin /maan naa pirano kriatuuros /…maȟka, džuklo…
16b Isoäiti muistelee lapsuutta
B-teksti voidaan käsitellä yhdessä tunnilla tai oppilaat voivat lukea sen itsenäisesti tai parin kanssa. Sitä voi käyttää myös kotitehtävänä.
Linkki kuunteluun (tulossa)
Täydennyssivu
Sivulla 99 jutellaan joko parin kanssa tai kaikki yhdessä isovanhempien elämästä. Mitä oppilaat tietävät siitä; mitä isovanhemmat ovat kertoneet ja mitkä asiat oppilaita kiinnostavat? Jutellaanko perheen ja suvun piirissä paljon elämästä ennen? Millaisesta elämästä sivun kuva kertoo?
Tehtävä 1
Pieni kirjoitustehtävä luonnosta kodin tai koulun lähellä / ympärillä.
Ran dui elle triin lausi, savoȟlaaga hin natura tukko tšeeresko elle skoolako neer.
Kirjoita 2‒3 lausetta, millaista luontoa on kotisi tai koulusi lähellä.
Mango tšeeresko neer aaȟȟela…
Lisätehtävät
Tulossa
Tunnin aloitus
Sanatesti
Harjoitellaan luontoon liittyviä sanoja.
Kertaus
Edellisellä tunnilla juteltiin luonnosta ja kotieläimistä. Keskusteltiin myös isovanhempien tarinoista. Mitä asioita oppilaat tuntevat romanien historiasta ja mistä asioista heitä ehkä kiinnostaisi tietää lisää?
Kuuntelu
Oppilaat kuuntelevat tehtävän, joka luetaan kaksi kertaa. Sitten oppilaat vastaavat, mikä on heidän kuulemansa mukainen oikea vastaus.
Linkki kuunteluun (tulossa)
Kuuntelutehtävän oikea vastaus on b) lehmä (gurni).
Lisäaineisto
Lisäaineiston teemana on hevonen. Kuvasta löytyvät tärkeimmät hevoseen liittyvät sanat ja ravihevosen varusteet.
Romanien tavoista, kulttuurista ja historiasta
Kielitieto
Kielitiedossa jatketaan obliikvin käsittelyä. Nyt opitaan muodostamaan feminiinisukuisten ja tunnuksettomien, elollisten substantiivien obliikvimuoto.
Maskuliinisanojen obliikvi on
- yksikössä -es (o-loppuiset ja tunnuksettomat sanat)
os-loppuiset sanat eivät muutu
- monikossa -en
Feminiinisanojen obliikvi on
- yksikössä -ja (i-loppuiset ja tunnuksettomat sanat)
a-loppuiset sanat eivät muutu
- monikossa -en / -jen
Tärkeää on myös huomata, että kun puhutaan ei-elollisista asioista, obliikvimuodot muodostetaan samalla tavalla kuin muutenkin maskuliineista, feminiineistä ja taipumattomista sanoista, mutta näitä muotoja käytetään vain silloin, kun muodostetaan joitakin muita sijamuotoja. Näitä harjoitellaan lisää luvussa 18.
Tehtävä 1
Treenaven peleȟkensa.
Harjoitelkaa korteilla.
Leikkaa kortit irti ja taita ne katkoviivan kohdalta.
Käännä näkyviin eläinsana. Mieti, mikä on sanan obliikvimuoto.
Katso ensin, mikä on sanan suku ja mihin sana päättyy. Onko sana o-loppuinen vai os-loppuinen maskuliini ‒ mikä on silloin obliikvin tunnus? Onko sana i-loppuinen vai a-loppuinen feminiini? Mikä on silloin obliikvin tunnus? Tunnuksettomat sanat voivat olla joko maskuliineja tai feminiinejä. Niiden obliikvin tunnukset määräytyvät sen mukaan, kumpaan sukuun ne kuuluvat. On myös sanoja, joiden obliikvimuodot täytyy opetella erikseen.
Käännä kortti ja tarkista, menikö oikein.
Tehtävä 2
Harjoitellaan feminiinisanojen obliikvimuotojen käyttöä.
Ran lausi aro minsibosko liin ta pherda hortto obliikvi formaha.
Kirjoita vihkoon lauseet ja täydennä oikealla obliikvimuodolla.
Me dikkaa
džuklo (džukles)
tširi (tširja)
niglos (niglos)
smooran (smooranes)
paparuga (paparuga)
Me faravaa
kriatuuros (monikko) (kriatuuren)
ritš (ritšes)
sap (sappes)
reevos (reevos)
utšardi (utšardija)
stokkis (stokkis)
Lisätehtävät
Tulossa