Romanikieli

Tunnin aloitus

Sanatesti

Sanatestillä harjoitellaan värejä.

Kertaus

Opettaja lukee kuvauksia huoneista, ja oppilaat koittavat arvata, missä huoneessa hän on. Vastaus pyritään sanomaan romanikielellä. Parin esimerkin jälkeen oppilaat voivat vuorotellen keksiä itse kuvauksia ja kysellä, missä huoneessa he ovat.

Kiinnitetään huomiota myös aaȟȟaa-verbiin, joka on yksikkömuodossa (aaȟȟela), jos mainitaan vain yksi esine tai tavara ja monikkomuodossa (aaȟȟena), jos tavaroita on useampia kuin yksi.

Issa, aro savo duitu me aaȟȟaa. 
Arvaa, missä huoneessa minä olen.

1. Daari aaȟȟena bou ta paȟosko skoopa.
Täällä on hella ja jääkaappi.

Tu aaȟȟeha aro tšyöka.
Sinä olet keittiössä.

2. Daari aaȟȟena vuondros ta jangakiiro.
Täällä on sänky ja lamppu.

Tu aaȟȟeha aro paȟȟibosko duitu.
Sinä olet makuuhuoneessa.

3. Daari aaȟȟena baro tafla, buut skammija ta liinengo hylla.
Täällä on iso pöytä, paljon tuoleja ja kirjahylly.

Tu aaȟȟeha aro aaȟȟibosko duitu.
Olet olohuoneessa.

4. Daari aaȟȟela koolengo thouvibosko maȟȟiin.
Täällä on pyykinpesukone.

Tu aaȟȟeha aro baadako duitu.
Olet kylpyhuoneessa.

 

Kuuntelu

Oppilaat kuuntelevat tehtävän, joka luetaan kaksi kertaa. Sitten oppilaat vastaavat, mikä on heidän kuulemansa mukainen oikea vastaus. Vastaus voidaan myös kirjoittaa vihkoon.

Linkki kuunteluun (tulossa)

Kuuntelutehtävän oikea vastaus on a) punainen (loolo).

 

Aloituskuvan tarkastelu

Kuvassa Saaga, Lenita, äiti Tuula, tämän sisko Lilja ja Mano ovat siivoamassa uutta asuntoa ennen muuttoa. Kuvan jutellaan-kysymysten pohjalta voidaan keskustella:

a) Mitä kalusteita asunnossa on? Kun niitä on vain muutama, mitä se kertoo siitä, missä vaiheessa muutto on?
Meneillään on perusteellinen siivous ennen muuttoa asuntoon.

b) Mitä voi päätellä ikkunan näkymästä: millaisella alueella asunto on? 
Ikkunasta näkyy, että alue on kaupungissa kerrostaloalueella.

 

Romanien tavoista, kulttuurista ja historiasta

 

3a Siivotaan!

Luvussa 3a käsitellään siivoukseen liittyviä asioita.

Linkki kappaleen kuunteluun (tulossa)

Teksti kuunnellaan yhdessä luettuna tai opettajan tai jonkun oppilaan tai joidenkin oppilaiden lukemana ja käännetään suomeksi yhdessä keskustellen.

Rakkavaha-kysymyksissä etsitään tekstistä romanikieliset vastaukset kysymyksiin:

Vaagos thouvaha vaalija.
Naa, doola hin mejale.
Joon thouvena vaagos tremmos.
Jou khossela jangakiire.
Joon pina kaali.

 

3b Tänään siivotaan asunto!

B-teksti voidaan käsitellä yhdessä tunnilla tai oppilaat voivat lukea sen itsenäisesti tai parin kanssa. Sitä voi käyttää myös kotitehtävänä. 

Linkki kappaleen kuunteluun (tulossa)

 

Puhutun kielen muotoja

Puhutun kielen muotoja -osioon b-tekstin lopussa tutustutaan kaikkien oppilaiden kanssa yhdessä. Millaiseksi d-kirjain muuttuu usein puhekielessä?

 

Täydennyssivu (s. 27)

Sivulla on harjoituksia erilaisista siivoustöitä. Oppilaat esittävät niitä toisilleen ja keksivät uusia. 

Voidaan jutella lisää siivouksesta:

a) Džuusavehako tu butvares?
Siivoatko sinä usein?

b) Save džuusibosko buttija tu tšeereha? 
Mitä siivoustöitä teet?

c) Hinko džuusiba tutta tšiȟko elle drouvo butti? 
Onko siivoaminen sinusta mukavaa vai raskasta? 

Tunnin aloitus

Sanatesti

Sanatesti siivoamiseen liittyvistä sanoista.

Kertaus

Kerrataan edellisen tunnin teemaa eli siivousta. Mietitään, miten koulu ja luokka pysyvät siistinä. Mitä jokainen oppilas voi tehdä mukavan työskentely-ympäristön hyväksi? Miten luokan puhtaus, siisteys ja järjestys vaikuttavat työskentelyyn?

 

Kuuntelu

Oppilaat kuuntelevat tehtävän, joka luetaan kaksi kertaa. Sitten oppilaat vastaavat, mikä on heidän kuulemansa mukainen oikea vastaus.

Linkki kuunteluun (tulossa)

Kuuntelutehtävän oikea vastaus on c) huomenna (sartti).

 

Lisäaineisto

Käydään läpi aikasanastoa. Kiinnitetään huomiota erityisesti sanoihin vari sarra (toissa päivänä) ja perdal sarra (ylihuomenna). Sanoja voidaan verrata esim. englannin vastaaviin ilmaisuihin. Miten romanikielessä muodostetaan ilmaisut verrattuna englantiin ja suomeen?
 
Kysellään oppilailta milloin-kysymyksiä ja vastataan ajan ilmaisuin tänään, eilen, aamulla jne.

Esimerkkikysymyksiä:

a) Kaana tu aaȟȟeha aro skoola?        
Milloin sinä olet koulussa?    

Me aaȟȟaa aro skoola divisesko tiija / aka diives / sartti.                  
Olen koulussa päivällä / tänään / huomenna.

 

b) Kaana tu souveha?    
Milloin sinä nukut?

Me souvaa rassako tiija.            
Nukun yöllä.

 

c) Kaana tu džaha aro skoola?             
Milloin sinä menet kouluun?

Me džaa aro skoola sarrako tiija.        
Menen kouluun aamulla.

 

e) Kaana tu thouvela daane?            
Milloin sinä peset hampaat?

Me thouvaa daane sarrako tiija ta tamloko tiija.    
Pesen hampaat aamulla ja illalla.

 

Kielitieto

Sivuilla käsitellään kuuden verbin taivutusta. Džaa (mennä / lähteä) -verbillä sekä ȟaa ja piivaa (syödä ja juoda) -verbeillä on samanlainen persoonataivutus, paitsi juoda-verbin yksikön ensimmäisessä persoonassa. Vaa, laa ja daa (tulla, saada / ottaa ja antaa) -verbeillä on vastaavasti keskenään samanlainen taivutus. 

Verbit ovat myös sisällöltään pareja (mennä-tulla, syödä-juoda ja ottaa-antaa). Niitä voidaan hyvin harjoitella pareittain. Esimerkiksi oppilas menee ulos luokasta ja sanoo:

Me džaa. 
Minä menen.

Hän tulee takaisin ja sanoo:

Me vaa. 
Minä tulen.

Samoin syödä ja juoda sekä ottaa ja antaa -paria voi harjoitella pienten esityksen muodossa.