Romanikieli

Tunnin aloitus

Sanatesti

Harjoitellaan lyhyiden romanikielisten lauseiden kuuntelua ja oikeinkirjoitusta.

Kertaus

Kerrataan edellisen tunnin asioita: ajanilmaisuja ja vuorokaudenaikoja. Pyritään käyttämään monipuolisesti romanikielisiä ajanilmaisuja (vari sarra / kalikos / aka diives / sartti / perdal sarra; sarrako tiija / divisesko tiija / tamloko tiija / rassako tiija) yhdessä edellisellä tunnilla opittujen verbien ja eri persoonamuotojen kanssa. Vielä ei ole harjoiteltu menneen ajan verbimuotoja, joten ei käytetä menneeseen aikaan viittaavia ajanilmaisuja. 

Kysytään esimerkiksi:

a) So tu tšeereha sarrako tiija / sartti / tamloko tiija?
Mitä sinä teet aamulla / huomenna / illalla? 

b) Kai joi džala perdal sarra / divisesko tiija / aka diives?
Mihin hän menee ylihuomenna / päivällä / tänään?

Kuuntelu

Oppilaat kuuntelevat tehtävän, joka luetaan kaksi kertaa. Sitten oppilaat vastaavat, mikä on heidän kuulemansa mukainen oikea vastaus.

Linkki kuunteluun (tulossa)

Kuuntelutehtävän oikea vastaus on c) puhtaat (džuuse).

Aloituskuvan tarkastelu

Kuvassa Toivo ja pojat vievät tavaroita eri kierrätys- ja roskalaatikoihin perheen vanhan asunnon pihalla. 

Jutellaan-kysymyksissä tavoitteena on jutella kierrätyksestä sekä kirjan perheessä että oppilaiden perheissä. Samalla tunnistetaan kierrätysmateriaalien romanikieliset sanat (biomekkiba, vaali ym.). Onko koululla käytössä vastaavat keräyslaatikot?
 

4a Roskat pois!

Luvussa 4 perheen muutto etenee. Toivo, Mano, Markus ja Mirno siivoavat vanhaa asuntoa. Siellä on paljon sellaista, mikä pitää viedä kierrätykseen tai roskiin. Luvussa tulee tutuksi kierrätykseen liittyviä asioita ja sanastoa.

Linkki kappaleen kuunteluun (tulossa)

Teksti kuunnellaan yhdessä luettuna tai opettajan tai jonkun oppilaan tai joidenkin oppilaiden lukemana ja käännetään yhdessä suomeksi. Luvussa on paljon uudissanoja, joten niitä kannattaa harjoitella eri tavoin.

Rakkavaha-kysymyksissä pyritään löytämään tekstistä vastauksia joihinkin kysymyksiin, joita kuva tukee. Tavoitteena on, että keskeiset kierrätyssanat etsitään ja ymmärretään kuvasta ja tekstistä. 

Pyritään käyttämään romanikieltä vastauksissa:

Mirno rigavela phurane gullibi aro bio-mekkibi.
Markus rigavela guosi aro vaalijako samliba.
Mano rigavela kaale goone aro praȟosko moȟto. 
Kamana hin triin.  

4b Roskat kierrätykseen!

B-teksti voidaan käsitellä yhdessä tunnilla tai oppilaat voivat lukea sen itsenäisesti tai parin kanssa. Sitä voi käyttää myös kotitehtävänä. 

Linkki kappaleen kuunteluun (tulossa)

Puhutun kielen muotoja

Sanoja tarkastellaan yhdessä. Mitä usein tapahtuu puhuttaessa tš-äänteille, entä f-äänteelle? Mikä tähän voi vaikuttaa? Onko suomen kielellä vaikutusta?

Täydennyssivu (s. 33)

Sivulla on kierrätys- ja jätelaatikoita. Maahan on pudonnut tai jäänyt monenlaista laatikoihin lajiteltavaa.

Oppilaat vastaavat sivun kysymykseen yhdessä tai pareittain.

a) Etsitään vuorotellen kaikki pihalla laatikoiden edessä olevat roskat ja tavarat. Mihin ne viedään? Kiinnitetään huomiota blannibosko mekkibi (sekajäte) -ilmaisuun, jota ei ole a- eikä b-tekstissä. Useimmissa taloissa on ainakin sekajätteen keräys.

b) Oppilas tai ryhmä voi myös tutkia, mihin kierrätys- tai jätelaatikkoon erilaiset asiat luokassa kuuluisivat. Oppilaille annetaan esimerkiksi post-it-lappuja, joihin he kirjoittavat tärkeimpiä kierrätyssanoja (biomekkiba, vaalijako samliba, plastisko pakkibi, papros, metalos). Lisäksi katsotaan b-osiosta sanat kartona ja blannibosko mekkibi. Oppilaat kiertävät luokassa ja liimaavat laput sopiviin kohtiin. Lopuksi katsotaan tulos yhdessä. 

c) Kirjoita jokaisen kierrätys- tai roskalaatikon nimi yhdelle lapulle. Liimaa lappu luokassa sellaiseen kohtaan, jossa on jokin tavara, joka voitaisiin viedä sopivaan laatikkoon. 

Tunnin aloitus

Sanatesti

Sanatestissä harjoitellaan luvun 4a sanastoa.

Kertaus

Kerrataan edellisen tunnin asioita, roskien lajittelua ja kierrätystä. Kuinka huolellisia oppilaat ovat lajittelussa kotona? Onko vaikeaa saada tietoa, mihin astiaan mikin asia kuuluu? Mistä saa lisää tietoa? Mikä merkitys lajittelulla on taloudellisesti ‒ ja myös maapallon kannalta? 

Kuuntelu

Oppilaat kuuntelevat tehtävän, joka luetaan kaksi kertaa. Sitten oppilaat vastaavat, mikä on heidän kuulemansa mukainen oikea vastaus.

Linkki kuunteluun (tulossa)

Kuuntelutehtävän oikea vastaus on b) lasinkeräykseen (aro vaalijako samliba) 

Lisäaineisto

Lisäaineistosivulla 34 harjoitellaan numeroita ja kellonaikoja.
  
1. Käydään läpi numerot 1‒21 sekä numerot 100 ja 1000. Kiinnitetään huomiota romanikielen tapaan muodostaa luvut 11‒19.

2. Harjoitellaan lukujen 21‒29 muodostamista sekä samalla tavalla lukujen 101‒129 muodostamista, mahdollisesti myös luvusta 1001 eteenpäin.

3. Tehdään yhdessä sivun numeroharjoitukset.
4. Harjoitellaan myös tärkeimpien kellonaikojen ilmaisua: (tasan), paȟ (puoli), praal (yli) ja fot (vaille).

Käytössä on mielellään harjoituskello, johon oppilaat vuorotellen laittavat kellonaikoja ja kysyvät niitä toisiltaan. Käytetään aikoja, jotka ovat tasan, puoli, yli ja vaille. Jos harjoituskelloa ei ole käytössä, kirjoitetaan ajat taululle tai paperille. Näytetään parille aika ja pyydetään häntä kertomaan, paljonko kello on.

Sar buut kamana hin kaan?
Kamana hin…

Kielitieto

Sivulla käsitellään romanikielen substantiivien sukuja, joita ovat maskuliini ja feminiini. Lisäksi on tunnuksettomia substantiiveja.

a) Mietitään aluksi yhdessä, onko kaikissa kielissä substantiiveilla jokin suku. Tuttuja kieliä ovat esimerkiksi suomi, ruotsi, englanti, saksa ja venäjä. Suomen kieli kuuluu eri kieliryhmään kuin muut näistä kielistä, eikä substantiiveilla ole sukua. Englannissakaan ei enää ole sukuja, vaikka niin on joskus ollut.

Sen sijaan ruotsissa, saksassa ja venäjässä substantiiveilla on suku. Monissa kielissä on kaksi sukua: maskuliini ja feminiini. Toisissa kielissä taas on kolme sukua: maskuliini, feminiini ja neutri.

Mistä suvun tunnistaa näissä kielissä? Joissakin kielissä sen tunnistaa artikkelista, joka on sanan edessä. Esimerkiksi ruotsissa on artikkelit en ja ett, saksassa der, die ja das. Joissakin kielissä suku voidaan tunnistaa sanan lopusta. Näin on esimerkiksi venäjässä. 

Miksi on tärkeää tuntea kielen sanojen suvut? Suku vaikuttaa moneen asiaan. Esimerkiksi kirjassa kerrotaan myöhemmin, miten suku vaikuttaa adjektiiveihin. Sanotaan esimerkiksi beski tšai (pieni tyttö) mutta besko tšau (pieni poika).

b) Tutkitaan romanikielen sukuja. Montako sukua romanikielessä on? Joskus kielessä on ollut kolme sukua, mutta neutri on hävinnyt romanikielestä, joten niitä on jäljellä kaksi.

Mistä romanikielen suvut tunnistaa? Onko kielessä artikkeleita? Ei ole – vaikka nekin ovat joskus olleet olemassa. Nykyisin suvut tunnistaa sanan lopusta. Lisäksi romanikielessä on tunnuksettomia substantiiveja, joita ei tunnista lopusta. Ne pitää vain opetella.

c) Tarkastellaan maskuliini- ja feminiinisukuisia sanoja ja niiden päätteitä. Tutustutaan joihinkin sanoihin, jotka ovat tunnuksettomia. 

d) Tehdään sivun harjoitukset yhdessä tai itsenäisesti. Etsitään luvun 4 teksteistä eri sukuisia sanoja niiden päätteiden avulla. Sanoja voi etsiä myös muista luvuista. Oppilaat voivat valita myös aakkosellisesta sanastosta jonkin kirjaimen ja etsiä sen alta esimerkiksi 10 substantiivia sekä erottaa sukujen päätteet.