Tunnin aloitus
Tunnit aloitetaan tervehtimällä ja kyselemällä kuulumisia romanikielellä. Opettaja toivottaa oppilaat tervetulleiksi romanitunnille.
Esimerkkilauseita:
Tšiȟko diives ta saste aven saare aro romano tšimbako stunna!
Hyvää päivää ja tervetuloa kaikki romanikielen tunnille!
Tšiȟko diives, sikjiboskiiro/sikjiboskiiri.
Hyvää päivää, opettaja.
So ȟunjula tumenge?
Mitä teille kuuluu?
Tšiȟko, paarkiba.
Hyvää, kiitos.
Opettaja voi myös kysellä yksitellen jokaiselta oppilaalta:
So ȟunjula tukke, Roope?
Tšiȟko, paarkiba.
Kertaus
Kerrataan edellisen tunnin keskeiset asiat lyhyesti. Kertauksen voi tehdä myös oppaassa olevien leikkien ja pelien avulla.
Käydään läpi mahdollinen kotitehtävä.
Luvun aloituskuva
Kirjan luvut alkavat yleensä isolla aloituskuvalla. Kuva antaa vihjeitä siitä, mitä luvun tekstissä tullaan käsittelemään. Kuvaa on tarkoitus katsella yhdessä ja jutella voi esimerkiksi siitä, mitä oppilaat kuvassa näkevät, millaisia yksityiskohtia kuvassa on ja onko kuvan tilanne tuttu. Jokaiseen aloituskuvaan on piilotettu Kotiainen, pieni olento, joka on tuttu ensimmäisen ja toisen luokan Lokko lamjaha -kirjoista. Keskustelu käydään pääosin suomeksi ja opettaja voi kääntää joitain keskeisiä sanoja romanikielelle.
Esimerkkilauseita:
Dikkaha byrjibosko faraba. Rakka, so tu dikkeha aro faraba.
Katsotaan aloituskuvaa. Kerro, mitä näet kuvassa.
Kai aaȟȟela Tšeerekiiros? Laȟȟehako tu douva farabosta?
Missä Kotiainen on? Löydätkö sen kuvasta?
Dik faraba ta rakka -kysymykset
Opettaja lukee kysymykset sekä romaniksi että suomeksi. Oppilaat vastaavat kysymyksiin suomeksi. Oppilaiden kielitaidon karttuessa käytetään yhä enemmän romanikieltä. Opettajan on hyvä kääntää oppilaiden vastauksia tai lauseiden keskeisiä sanoja romanikielelle. Oppaasta löytyy vastauksia joihinkin kysymyksiin.
Esimerkkilauseita:
Taala dikkaha, savoȟlaaga puȟȟibi hin farabosta.
Sitten katsotaan, millaisia kysymyksiä kuvasta on.
Svaaravaha puȟȟibonge.
Vastataan kysymyksiin.
Rakka-kysymykset
Kysymysten on tarkoitus herättää keskustelua, jossa oppilaat kertovat omista kokemuksistaan ja omia ajatuksiaan lukuun liittyvistä aiheista. Kysymyksiin vastataan suomeksi.
Lukujen tekstit
Lukujen tekstit ovat vuoropuheluita, joten niitä voidaan käyttää monin tavoin. Kirjan lukujen tekstit ovat oppaassa luettuina. Ne kannattaa ensin kuunnella yhdessä. On myös tärkeää, että oppilaita rohkaistaan lukemaan tekstiä, pieniä pätkiä kerrallaan. Myös opettaja voi lukea tekstit. Kielitaidon karttuessa oppilaat voivat tehdä pieniä esityksiä ja näytelmiä tekstien vuoropuheluista. Tekstit käännetään yhdessä suomeksi.
Esimerkkilauseita:
Ȟunnaha tekstos ta risavaha douva.
Kuunnellaan teksti ja käännetään se.
Koon kammela te drabavel vaagunes?
Kuka haluaa lukea ensin?
Ȟunnen, ka me drabavaa tekstos.
Kuunnelkaa, kun minä luen tekstin.
Sanasto
Neve maale – Uusia ystäviä -kirjassa jokaisessa luvussa on tekstiin liittyvä sanasto. Sitä ei ole tarkoitus opetella ulkoa, vaan sanat tulevat tutuiksi vähitellen kertautuessaan seuraavissa luvuissa ja harjoituksissa. Myös sanaristikot ja sanasokkelot soveltuvat hyvin sanojen harjoitteluun. Kirjan lopussa ovat aakkoselliset romani‒suomi- ja suomi‒romani-sanastot, joita voi tarvittaessa käyttää apuna.
Tehtäviä kirjasta
Neve maale – Uusia ystäviä -kirjassa on jokaisessa luvussa 6–9 tehtävää. Osa niistä voidaan tehdä ensimmäisellä oppitunnilla ja osa toisella oppitunnilla. Tehtäviä voidaan tehdä yhdessä, jotkin tehtävät sopivat myös itsenäiseen työskentelyyn.
Kotitehtäväksi voidaan valita jokin luvun tehtävistä.
Esimerkkilauseita:
Tšeeraha tšeeribi liinesta.
Tehdään tehtäviä kirjasta.
Tšeeraha tšeeriba iek tšetanes.
Tehdään tehtävä yksi yhdessä.
Tšeeren tšeeriba triin kokares.
Tehkää tehtävä kolme itse.
Suullisia harjoituksia
Romanikielen puhuminen on tärkeä osa sen oppimista.
On hyvä, että opettaja käyttää mahdollisimman paljon romanikieltä tunnilla ja kannustaa oppilaitakin tekemään niin. Joissakin luvuissa on suullisia harjoituksia, joilla pyritään rohkaisemaan oppilaita puhumaan romanikieltä.
Korttiharjoituksia
Joissain luvuissa on liitteenä harjoituskortteja, joilla harjoitellaan kielitietoasioita. Kortit on hyvä tulostaa, leikata ja liimata kartongille valmiiksi ennen oppituntia.
Esimerkkilauseita:
Tšeeraha treenibi peleȟkensa.
Tehdään harjoituksia korteilla.
Kuuntelu
Kielen kuuleminen ja kuunteleminen on tärkeä osa kielen oppimista. Tehtävänannot ovat kirjassa sekä romanikielellä että suomeksi, ja ne kannattaa aina lukea ensin romaniksi.
Oppaan kuuntelutehtävien avulla opetellaan kuuntelemaan tarkkaavaisesti ja tutustutaan romanikielen ääntämiseen.
Esimerkkilauseita:
Aaȟȟaha saare ȟukkar ta ȟunnaha.
Ollaan kaikki hiljaa ja kuunnellaan.
Pelejä ja leikkejä
Oppaaseen on koottu erilaisia pelejä ja leikkejä oppimisen tueksi. Peleissä ja leikeissä opitaan iloisesti ja ikään kuin huomaamatta uusia asioita ja kerrataan jo opittua.
Esimerkkilauseita:
Kaan speelavaha ta phersavaha.
Nyt pelataan ja leikitään.