8. Minun perheeni

Luvussa opetellaan perhe- ja sukulaissanastoa, tutustutaan ilmaisuun: minulla on

Lukutekstin käännös

Mango huupa – Minun perheeni

Rainer: Dauva hin mango huupa.
Tässä on minun perheeni.
Mango daad hin Terno, ta mango dai hin Tanja.
Isäni on Terno, ja äitini on Tanja.
Maan hin iek pheen Miritša ta phaal Aleksi.

Minulla on yksi sisko Miritsa ja veli Aleksi.
Tšeerekiiros: Maan hin triin phenja ta dui phaale.
Minulla on kolme siskoa ja kaksi veljeä.
Miritša: Maan hin dui phaale.
Minulla on kaksi veljeä.

Tällä sivulla

Tervehdykset ja kuulumiset romaniksi
Tšiȟko sarra saarenge. Hyvää huomenta kaikille.
Tšiȟko diives, sikjikuune. Hyvää päivää, oppilaat.
Diives! Hei!
So ȟunjula tumenge? Mitä teille kuuluu?
Sar džala? Miten menee?
Tšiȟko te dikkel tumeen. Mukava nähdä teitä.
Apruven! Nouskaa ylös!
Beȟȟen!

Istukaa!


Edellisen tunnin lyhyt kertaus ja kotitehtävien läpikäyminen

Luvun aloitussivun kuvan tarkastelu

Tarkastellaan yhdessä luvun aloituskuvaa. Keskustellaan kuvasta yhdessä. Opettaja esittää kysymykset suomeksi ja romaniksi, vaikka oppilaat vastaavat aluksi vain suomeksi. Opettaja voi kääntää oppilaiden vastauksia romanikielelle.
So tu dikkeha aro faraba? – Mitä näet kuvassa?

Luvun tekstin ja puhekuplien läpikäyminen

Luetaan luvun teksti, oppilaat toistavat lauseet. Luku käännetään suomeksi.

Sanaston läpikäyminen ja tehtävien tekeminen

Sanastoa käydään läpi tehtävien ja tunnin leikkien ja pelien kautta.

Tehtävä 1
Eija, maan hin pheen (phenja) / phaal (phaale). Kyllä, minulla on sisko (siskoja) / veli (veljiä).
Naa, maan naa pheen (phenja)/phaal (phaale).

Tietolaatikko – Džaanehako tu?

Käydään yhdessä läpi Tiedätkö?-teksti ja keskustellaan eri juhlista.
Millaisissa juhlissa sinä olet ollut?
Käytkö usein kylässä sukulaisten luona?
Millaisia juhlia romanikulttuurissa on?

Tehtävä 5
Sarjakuvat katsotaan yhdessä läpi oikeassa järjestyksessä, jonka jälkeen oppilaat kertovat omin sanoin tarinan tapahtumat. Suomennetaan yhdessä mahdolliset puhekuplat.

Kotitehtävien anto

Lukuhetki

Jatketaan kirjan lukemista.

Tunnin lopetus
Paarkiba saarenge! Kiitokset kaikille!
Paarkiba, daari sas saare. Kiitos, tässä oli kaikki.
Dikkaha naaluno kurko. Nähdään ensi viikolla.
Dikkaha! Nähdään, hei!
Aaȟȟen Deuleha! Näkemiin!
Minsaven te tšeeren tšeeresko tšeeribi. Muistakaa tehdä läksyt.

 

Perheenjäsen ja sana – Huupako lenda ta lau

Opettaja kirjoittaa taululle perheenjäsenet allekkain: daad (isä), dai (äiti), pheen (sisko), phaal (veli), bari dai(isoäiti) ja baro daad (isoisä). Opettaja nostaa perheenjäsenkuvakorttipakasta ensimmäisen kortin, näyttää sitä oppilaille ja sanoo esimerkiksi: ”Dauva hin daad. – Tämä on isä.”
Yritetään yhdessä löytää parit kiinnittämällä sinitarralla taululla olevan sanan jälkeen oikea perheenjäsenkortti.

Liite
Perheenjäsenkuvat (pdf, 173.72 KB)
Liite
Perheenjäsensanat (pdf, 89.28 KB)

Mielikuvitusperhe – Džintako farabosko huupa

Askarteluun tarvitaan nippu vanhoja aikakausilehtiä, isot kartongit kaikille oppilaille, sakset ja liimaa.
Oppilaat etsivät lehdistä mielikuvitusperheen jäsentenkuvia (isä, äiti, poika, tyttö, isoisä...), leikkaavat ne ja liimaavat isolle kartongille. Kuvaan voi myös leikata erilaisia perheen tavaroita (auto, huonekaluja, kotieläimiä, lasten harrastusvälineitä eli maila, pallo, kitara jne.)

Kun taulut ovat valmiita, oppilaat esittelevät ”perheensä” romanikielellä opettajan avustuksella.
Perheenjäsenille voi myös antaa nimet.

Daari aaȟȟela daad Mikko. Tässä on isä Mikko.

Opettaja voi myös esittää kysymyksiä:

Kai aaȟȟela daad? Missä on isä?
Sar buut kenti aaȟȟela aro huupa? Montako lasta on perheessä?

Lisätehtävät