4. Loȟano mal – Iloinen ystävä

Luvussa opetellaan yksikön 3. persoonan maskuliini- ja feminiinimuodot sekä adjektiiveja.

Lukutekstin käännös:

Mango maal hin Pauli. Jou hin maaluno tšau.
Minun ystäväni on Pauli. Hän on mukava poika.

Mango maal hin Henna. Joi hin loȟani tšai.
Minun ystäväni on Henna.  Hän on iloinen tyttö.

Ta maan hin tšiȟko maal, Veȟȟekiiros.
Ja minulla on hyvä ystävä, Metsäläinen.     

Tällä sivulla

Kappaleessa opetellaan yksikön 3. persoonan maskuliini- ja feminiinimuodot sekä adjektiiveja.

Edellisen tunnin lyhyt kertaus

Kotitehtävien läpikäyminen

Kappaleen aloitussivun kuvan tarkastelu

Tarkastellaan yhdessä kappaleen aloituskuvaa. Keskustellaan kuvasta yhdessä. Opettaja esittää kysymykset suomeksi ja romaniksi, vaikka oppilaat vastaavat aluksi vain suomeksi. Opettaja voi kääntää oppilaiden vastauksia romanikielelle.

Kysymyksiä kuvaan liittyen, esim:

Kai aaȟȟena kenti? – Missä lapset ovat?

So kenti tšeerena? – Mitä lapset tekevät?

Ranulako iek kentos rannibosko dorjaha? – Hyppiikö joku lapsi hyppynarulla?

So vojula te tšeerel aro tukko hoffos? – Mitä sinun pihallasi voi tehdä?

Kappaleen tekstin ja puhekuplien läpikäyminen

Luetaan kappaleen puhekuplat, oppilaat toistavat lauseet. Kappale käännetään suomeksi.

Sanaston läpikäyminen

Sanastoa käydään läpi tehtävien ja tunnin leikkien ja pelien avulla.

Tehtävien tekeminen

Tehtävä 3

Opettaja kertoo ensin itsestään, esim. Me som sikjiboskiiro/sikjiboskiiri. Me som loȟano/loȟani. Me som fiino/fiini.

Lisätehtävät

Kappaleeseen löytyy tarvittaessa kaksi lisätehtävää.

Kotitehtävien anto

Lukuhetki

Jatketaan kirjan lukemista.

Minkälainen? – Savoȟlaaga?

Oppilaat seisovat piirissä. Käydään ensin läpi yksitellen kaikki adjektiivit ja niihin liittyvät liikkeet. Opettaja sanoo jonkin adjektiivin tai kirjoittaa adjektiivin taululle ja lukee sen. Oppilaat toistavat sanan ja esittävät sen.

loȟano – oppilaat hyppivät hymyillen

mulano – oppilaat hierovat silmiään ja itkevät

maaluno – oppilaat silittävät poskeaan

besko – oppilaat menevät kyykkyyn

baro – oppilaat nostavat kädet ylös ja nousevat varpailleen

phurano – oppilaat kävelevät kumarassa kuviteltu kävelykeppi kädessään

ȟojado (vihainen) – oppilaat puivat nyrkkiään

Kerrotaan ihmisistä – Rakkavaha komujenna

Askarteluun tarvitaan esim. lehdistä leikattuja kuvia iloisista ja surullisista pojista ja tytöistä (myös romanipojista ja tytöistä), naisista ja miehistä (myös romaninaisista ja romanimiehistä), vanhoista ja nuorista ihmisistä. Kuvia löytyy esim. Romano boodos -lehdistä.

Opettaja näyttää ensimmäisen kuvan, ja oppilaat koittavat keksiä mahdollisimman monta romanikielistä sanaa ja lausetta, jotka sopivat kuvaan.

Jos kuvassa on poika tai mies, aloitetaan lause: Jou hin

Jos kuvassa on tyttö tai nainen, aloitetaan lause: Joi hin

Esim. kuva iloisesta pojasta:

Jou hin tšau. (jos kuvassa on romanipoika.)
Jou hin raklo. (jos kuvassa on ei-romanipoika.)
Jou hin loȟano.
Jou hin terno.

Esim. kuva surullisesta tytöstä:

Joi hin tšai. (jos kuvassa on romanityttö.)
Joi hin rakli. (jos kuvassa on ei-romanityttö.)
Joi hin mulani.
Joi hin rankani.
Joi hin terni.

Huom. adjektiiveista i-muoto (mulani), jos kuvassa on naispuolinen ihminen.

Esim. kuva vanhasta romanimiehestä:

Jou hin džeeno.
Jou hin phurano.

Esim. kuva pikkulapsesta

Jou hin besko kentos.
Jou hin loȟano.

Opettaja voi kirjoittaa oppilaiden lauseet taululle. Jos oppilaat eivät keksi lauseita, opettaja voi kysyä apukysymyksiä:

Opettaja: Hinko tšai loȟani elle mulani? (Onko tyttö iloinen vai surullinen?)

Oppilas: Joi hin mulani.

Opettaja: Hinko džeeno phurano elle terno? (Onko mies vanha vai nuori?)

Oppilas: Jou hin phurano.